Hei !
Olen ostanut sisaruksilta heidän osuutensa metsätilasta, joka aikoinaan tuli meille viidelle perintönä.
Minulla on lainhuuto yksinään ko. tilaan. Muutenkin olen varakkaampi kuin puolisoni.
Miehelläni on ed. avioliitosta yksi aikuinen poika ja meillä on yksi yhteinen lapsi.
Nyt haluan, että vain tämä meidän yhteinen lapsi saa tämän metsäpalstan (n. 22 ha).
Mikä olisi järkevin keino verotuksellisesti ym. asiat huomioon ottaen luovuttaa tämä metsäpala hänelle. Onko se lahja, kauppa vai testamentti. Metsäarvio on tehty pari vuotta sitten.
En halua, että mieheni edellisestä avioliitosta oleva lapsi tulee saamaan tästä mitään.
Minilex
130 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Jos luovutat metsän testamentilla, jälkeläisesi joutuu maksamaan perintöveroa, mikäli metsän ja muun mahdollisesti perintönä saatavan omaisuuden arvo on yli 20 000 euroa. Jos luovutat lahjana ja metsän arvo on yli 4 000 euroa, joutuu jälkeläisesi maksamaan lahjaveroa.
Jos sen sijaan myyt metsän siten, että kauppahinta on vähintään 3/4 eli 75 % metsän käyvästä arvosta, ei jälkeläisesi joudu maksamaan lahjaveroa. Jos myyt metsän siten, että sen kauppahinta on vähemmän kuin 3/4 käyvästä arvosta, katsotaan käyvän arvon ja kauppahinnan erotus lahjaksi (lahjanluonteinen kauppa), josta jälkeläisesi pitää maksaa lahjavero. Joka tapauksessa silloin kun jälkeläisesi saa metsän vastikkeellisella luovutuksella, hän joutuu maksamaan varainsiirtoveron, joka on kiinteistön kaupassa 4 % kauppahinnasta. Silloin kun kauppahinta on alle 3/4 metsän arvosta ja luovutus on vastikkeellinen, joutuu siis jälkeläisesi maksamaan sekä varainsiirto- että lahjaveron. Mikäli tavoitteena on ensisijaisesti jälkeläisen etu eikä oma etu, saa jälkeläisesi oman näkemykseni mukaan parhaimman hyödyn, jos metsäpala myydän kaupalla, jossa vastike on vähintään 3/4 metsän käyvästä arvosta, sillä lahjaveron välttämisen lisäksi etuna on myös metsävähennyspohja, jota saa käytettäväksi saman verran kuin 60 % metsän hankintamenosta, johon luetaan kauppahinnan lisäksi esimerkiksi varainsiirtovero. Jotta metsävähennyksestä voisi hyötyä, on kuitenkin otettava huomioon, onko kyseisellä palstalla tuleviksi vuosiksi riittävästi hakkuukelpoista metsää, jotta metsävähennykset voisi tehdä hakkuuvuosina. Joka tapauksessa metsävähennystä ei saa käytettäväksi, jos kiinteistö saadaan täysin vastikkeetta.
Metsävähennyksen määrä on TVL 55.2 §:n mukaan enintään 60 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä.
Verovuonna tehtävän metsävähennyksen on lisäksi TVL 55.4 §:n mukaan oltava suuruudeltaan vähintään 1 500 euroa.
Metsävähennyksen tekeminen edellyttää siten, että verovuonna on saatu vähintään 2 500 euroa metsätalouden veronalaista pääomatuloa.
Jos tavoitteena on, että yhteinen lapsenne pystyy maksamaan kauppahinnan metsästä saatavalla tulolla, tulee ottaa huomioon, että verottaja hyväksyy ainoastaan tietyn mittaiset maksuajat, jotta se ei katsoisi luovutusta lahjaksi. Edellytyksenä on myös, että kauppakirjaan kirjoitettua maksusuunnitelmaa noudatetaan. Mikäli sitä ei noudateta erien maksuaikataulujen suhteen etenkään alkuvuosina, voi verottaja katsoa kyseessä olevan lahjan, jolloin tulee lahjaveroseuraamuksia. Sen varmistamiseksi, ettei lahjaveroa tule maksettavaksi, kannattaa ennen lopullista kaupantekoa pyytää verottajalta luonnoskauppakirjan perusteella ennakkoratkaisua.
Jos olet omistanut metsän yli kymmenen vuotta, et joudu maksamaan luovutusvoittoveroa metsän myymisestä jälkeläisellesi. Jos joudut maksamaan luovutusvoittoveroa ja olet käyttänyt metsävähennystä, lisätään käyttämäsi metsävähennys luovutusvoittoon tai -tappioon.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.
Minilex
130 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.