Testamentin allekirjoittaja on ollut kolme vuotta hoidettavana dementiaosastolla kahden ihmisen pyytäessä häneltä allekirjoituksen dementikon puolesta laatimaansa testamenttiin, jossa omaisuus menee yleishyödylliseen käyttöön.
Dementikon kuoltua saivat ensisijaiset perijät lakimieheltä neuvon, ettei testamenttia kannata moittia, koska jos testamentin kirjoittaneet ja allekirjoituksen oikeaksi todistaneet sanovat, että dementikolla oli allekirjoitushetkellä kirkas hetkensä, niin se on sitten siinä, eikä moittijoille jää kuin kalliit oikeudenkäyntikulut maksettavaksi.
On selvää, että todistajat todistaisivat dementikolla olleen allekirjoitushetkellä selkeä hetkensä.
Onko todellakin niin, että moittija mitä todennäköisimmin häviäisi jutun?
Eikö tässä ole eturistiriita? Kehäpäätelmä?
Dementikon kuoltua saivat ensisijaiset perijät lakimieheltä neuvon, ettei testamenttia kannata moittia, koska jos testamentin kirjoittaneet ja allekirjoituksen oikeaksi todistaneet sanovat, että dementikolla oli allekirjoitushetkellä kirkas hetkensä, niin se on sitten siinä, eikä moittijoille jää kuin kalliit oikeudenkäyntikulut maksettavaksi.
On selvää, että todistajat todistaisivat dementikolla olleen allekirjoitushetkellä selkeä hetkensä.
Onko todellakin niin, että moittija mitä todennäköisimmin häviäisi jutun?
Eikö tässä ole eturistiriita? Kehäpäätelmä?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
Nainen
58 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Perintökaaren mukaan, mikäli perillinen tahtoo moittia testamenttia, hänen on nostettava kanne kuukauden kuluessa saatuaan testamentista lain mukaisesti tiedon. Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan. Testamentti voidaan siis moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi, mikäli testamentin tekijä ei ole ollut kelpoinen määräämään jäämistöstään, tai jos testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa, jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnan häiriö taikka jos testamentin tekijän on pakotettu tekemään testamentti tai hänet on siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka jos hänet on petollisesti vietelty tekemään testamentti tai jos hän on muutoin sillä tavoin erehtynyt, että se on määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa. Ongelmaksi muodostuukin näyttökysymykset ja yleensä tässä yhteydessä käytetty ”häviö” muodostuukin siitä, ettei toinen osapuoli pysty näyttämään seikkoja toteen. Huomionarvoista arvioinnissa siitä, onko testamentti perintökaaren 13 luvun 1 §:n 3 kohdan nojalla pätemätön, painottuu keskeisesti kysymykseen siitä, onko testamentin tekijältä lainkohdassa tarkoitetun mielisairauden, tylsämielisyyden tai testamentin tekijän muun sieluntoiminnan häiriön vuoksi puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen.
Toivottavasti vastauksesta oli sinulle apua. Lisäkysymyksissä voit olla yhteydessä lakipuhelimeen.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.