Hei, olen harkinnut muuttoa toiselle paikkakunnalle uuden puolisoni ja lasten kanssa. Kahden vanhemman lapseni etävanhempi on nyt kuitenkin sanonut, ettei aio tähän suostua. Lapset ovat asuneet luonani avioeron (~3 vuotta sitten) jälkeen ja nähneet erittäin harvoin ja epäsäännöllisesti toista vanhempaa. Tapaamissopimusta emme ole koskaan saaneet tehtyä, koska etävanhempi ei ole siihen kyennyt sitoutumaan töiden ja muiden kiireiden takia. Muuttaminen ei siis vaarantaisi tapaamista.
Voiko etävanhempi jollain keinolla estää meidän muuttamisen?
Hän on alkanut myös vaatimaan lapsia asumaan luonaan vuoroviikoin. Tähän en suostu ja myönsi itsekin ettei toimisi. On kuitenkin uhannut hakea päätöstä käräjäoikeuden kautta. Mitenhän se prosessi käytännössä etenee, jos siihen mennään?
Voiko etävanhempi jollain keinolla estää meidän muuttamisen?
Hän on alkanut myös vaatimaan lapsia asumaan luonaan vuoroviikoin. Tähän en suostu ja myönsi itsekin ettei toimisi. On kuitenkin uhannut hakea päätöstä käräjäoikeuden kautta. Mitenhän se prosessi käytännössä etenee, jos siihen mennään?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
135 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Lähtökohtaisesti lasta koskevat päätökset tulisi tehdä yhdessä, silloin kun lapsi on huoltajien yhteishuollossa. Silloin kun molemmat vanhemmista ovat lapsen huoltajia, ei lähivanhempi voi yksipuolisesti päättää lapsen laillisen asuinpaikan muutoksesta. Etävanhemman suostumus on siis tällaisessa tilanteessa tarpeellinen.
Kun muuton kannalta ei päästä yhteisymmärrykseen, asia voidaan ratkaista viimekädessä käräjäoikeuden päätöksellä. Jos lähivanhempi vaihtaa lapsen asuinpaikkaa ilman etävanhemman suostumusta, etävanhemman ainoaksi keinoksi jää käytännössä se, että hän vaatii oikeusteitse määrättäväksi lapsen luokseen asumaan.
Jos lapsi on vain toisen vanhemman huollossa, tämä huoltaja voi tehdä päätöksen muutosta itsenäisesti, mutta tämä ei kuitenkaan poista lapsen tapaamisoikeutta toiseen vanhempaansa.
Jos lapsen vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, on vanhempien mahdollista kääntyä kunnan järjestämän perheaisainsovittelun puoleen. Sovittelua on mahdollista hakea myös käräjäoikeudelta. Tätä voi hakea vanhemmat yhdessä tai erikseen. Jos erimielisyydet eivät ratkea tapaamisoikeuden järjestämisen kannalta, vanhempien on mahdollista kääntyä tuomioistuimen puoleen. Tuomioistuin voi päättää tapaamisoikeudesta lapsen huollon järjestämisen lisäksi. Tuomioistuimen päättäessä tapaamisoikeudesta, se antaa myös tarkempia määräyksiä luonapidon ja tapaamisen ehdoista. Asia saadaan vireille hakemuksella. Tuomioistuin huomioi päätöksessään lapsen omat toivomukset ja lapsen edun.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.