Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

Patrick Hansson
26 vastausta
Yhteishuolto tarkoittaa tosiaan sitä, että huoltajien tulee keskustella lapsen asioista ja päättää asia yhdessä. Toisella yhteishuoltajalla ei kuitenkaan ole käytettävissään pakkokeinoa, jolla voisi estää muuton Suomessa, jos yksimielisyyttä ei synny. Lähivanhempi saa siten muuttaa lapsen kanssa. Muutto saattaa kuitenkin olla niin olennainen muutos, että lapsen tapaamissopimus tulee neuvotella uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta. Mahdollista on myös sopia lapsen muuttamisesta etävanhemman luokse, jos se on lapsen edun mukaista. Jos lapsella on vain yksi huoltaja, tämä päättää yksin lapsen asuinpaikan. Sekä yhteishuoltajan että yksinhuoltajan olisi kuitenkin hyvä asumisratkaisuissaan mahdollisuuksien mukaan huomioida lapsen oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu.
Koska vanhempien keskenään laatimassa sopimuksesta lapsen huollosta ja elatuksesta ei ole mainintaa lähivanhemmasta, lienee luontevinta, että lähivanhempana pidetään sitä, jonka luona lapsi asuu. Toisaalta asiasta olisi hyvä sopia kirjallisesti. Jos sopuun ei päästä, tuomioistuin voi määrätä lapsen lähivanhemman. Jotta lapsi voisi muuttaa etävanhemman luo, asiasta on päätettävä vanhempien yhteisellä päätöksellä. Riitaiset asiat on syytä selvittää lastenvalvojan avustuksella, jolloin päätös on myös täytäntöönpantavissa tuomioistuimen päätöksellä.