Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

Minilex
29 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Koska teillä on avioehto kaikkeen omaisuuteen, teillä toimitetaan osituksen sijasta omaisuuden erottelu, ja se koskee käytännössä ainoastaan yhteisesti omistamaanne asuntoa (avioliittolain 85 §:n 2 ja 3 momentti). Erottelu voidaan tehdä sopimalla samalla tavalla kuin sopimusositus, jolloin te puolisot päätätte keskenänne, miten omaisuus jaetaan, ettekä ole sidottuja lain säännöksiin jaon tavasta. Tästä on laadittava asiakirja, jonka molemmat puolisot allekirjoittavat ja johon vaaditaan lisäksi kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Sopiminen vaatii yksimielisyyttä, ja koska kyse on asunnosta eli merkittävästä omaisuudesta, voi olla viisasta antaa lakimiehen laatia sopimus.
Puoliso ei vastaa toisen puolison yksin tekemästä velasta, joten lähtökohtaisesti ulosotossa voidaan ottaa vain sille puolisolle kuuluvaa omaisuutta, joka on ulosoton kohteena. Teillä riski koskee yhteistä asuntoanne, koska paperien mukaan puolet siitä on sinun, ja sinun velkojasi voivat ulosmitata sinun osuutesi. Puolisosi puolikas on hänen omaansa, eikä sitä voi ulosmitata sinun velastasi.
Ulosottomies voi ulosmitata sinun osuutesi yhteisesti omistetusta asunnosta, ja ulosmittauksesta ilmoitetaan puolisollesi (ulosottokaaren 4 luvun 71 §). Koko asunto voidaan ulosmitata vain, jos kaikki omistajat suostuvat tai jos kolme ehtoa täyttyy: koko asunnon myynti tuottaisi velallisen osalle todennäköisesti huomattavasti enemmän kuin pelkän puolikkaan myynti, velkaa ei todennäköisesti saada perityksi puolikkaasta eikä ulosmittaus ole kohtuuton haittaan nähden (4 luvun 73 §). Silloinkin puolisollesi varataan ensin tilaisuus tarjota sinun osuudestasi (5 luvun 81 §).
Jos puolisosi asuu asunnossa vakituisesti, ulosottomies ei saa myydä koko asuntoa ilman hänen suostumustaan (5 luvun 83 §). Ulosottomies voi kuitenkin hakea tuomioistuimelta yhteisomistuksen purkamista, jolloin tuomioistuin voi määrätä asunnon myytäväksi (eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 9 §). Kauppahinnasta puolisosi saa silloin oman osuutensa.
Voit sopia erottelussa, että puolisosi saa asunnon kokonaan. Jos et saa siitä vastiketta, luovutat hänelle kuitenkin huomattavasti enemmän kuin olisit velvollinen, ja tällainen järjestely voidaan peräyttää, jos siitä on haittaa velkojillesi (avioliittolain 104 ja 107 §). Kun velkoja on hakenut ulosottoa, se voi vaatia tuomioistuimessa velkojaa loukkaavan järjestelyn peräyttämistä samoilla perusteilla kuin konkurssissa, ja ajat lasketaan ulosottoasian vireilletulopäivästä (ulosottokaaren 3 luvun 84 §). Ulosottokaaressa on siis säännökset sen varalta, että omaisuutta on pyritty siirtämään velkojien ulottumattomiin.
Takaisinsaantilain mukaan lahja peräytyy, jos se on annettu alle vuosi ennen ulosottoasian vireilletuloa, ja läheiselle, kuten puolisolle, annettu lahja peräytyy myös, jos se on annettu alle kolme vuotta ennen, ellei näytetä, ettei antaja ollut ylivelkainen eikä tullut lahjan vuoksi ylivelkaiseksi (takaisinsaantilain 3 ja 6 §). Ositus peräytyy, jos osituskirjaa ei ole annettu rekisteröitäväksi ennen ulosottoasian vireilletuloa tai se on annettu alle vuosi ennen, ja jos rekisteröinnistä on 1–3 vuotta, ositus peräytyy, ellei näytetä, ettei velallinen ollut ylivelkainen eikä tullut osituksen vuoksi ylivelkaiseksi (takaisinsaantilain 9 §). Lisäksi yleisen säännön mukaan järjestely voi peräytyä, jos sillä on siirretty omaisuutta pois velkojien ulottuvilta ja velallinen oli ylivelkainen tai tuli järjestelyn vuoksi ylivelkaiseksi, ja läheisen katsotaan tienneen tilanteesta, ellei muuta saateta todennäköiseksi (takaisinsaantilain 5 §). Jos et ole varma, voidaanko teidän järjestelynne peräyttää, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Jos puoliso lahjoittaa toiselle puolisolle irtainta omaisuutta, lahjoituksesta on ilmoitettava Digi- ja väestötietovirastoon, jotta lahjansaaja voisi saada suojaa lahjanantajan velkojien takaisinsaantivaatimuksilta konkurssissa ja ulosotossa (avioliittolain 45 §). Jotta eroavia puolisoita suojeltaisiin toistensa mahdolliselta myöhemmältä ulosotolta, osituksesta on tehtävä osituskirja ja jätettävä se Digi- ja väestötietovirastoon rekisteröitäväksi, ja sama koskee erottelukirjaa (avioliittolain 104 ja 107 §). Rekisteröintiä varten tarvitaan alkuperäinen asiakirja. Rekisteröinti ei kuitenkaan yksin takaa, ettei järjestelyä voida peräyttää.
Kun velkasi ovat jo olemassa ja odotat ulosottoa lähiaikoina, ilmainen luovutus puolisollesi on hyvin todennäköisesti peräytettävissä. Turvallisempaa on, että puolisosi ostaa osuutesi käyvällä hinnalla, jolloin kauppahinta tulee sinulle ja on käytettävissä velkojesi maksuun. Tee järjestelystä kirjallinen erottelukirja, rekisteröi se ja pyydä lakimieheltä apua ennen allekirjoittamista. Voit pyytää erottelukirjasta maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.