Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

778 vastausta
Toisen puolison kuollessa saavat lähtökohtaisesti perinnön rintaperilliset eli perittävän lapset. Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä jäänyt rintaperillisiä, jäämistö menee leskelle. Kuitenkin tässä tilanteessa perittävällä on rintaperillisiä, joten he perivät hänen jäämistönsä eli myös asunto-osakkeet.
Eloonjäänyt puoliso saa kuitenkin lesken enimmäissuojan mukaisesti pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, elleivät ensiksi kuolleen puolison rintaperilliset vaadi jakoa tai ellei perittävän testamentista muuta johdu. Jakovaatimuksesta huolimatta eloonjäänyt puoliso saa kuitenkin lesken vähimmäissuojan nojalla pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Myös yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. Eloonjäänyt puoliso voi vedota lesken enimmäissuojaan ja vähimmäissuojaan, vaikka puolisoilla ei olisi ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Jos tilanteessa asunto-osakkeiden tuottaman hallintaoikeuden kohteena olevaa huoneistoa käytetään puolisoiden yhteisenä kotina, saa eloonjäänyt puoliso vähimmäissuojansa nojalla pitää asunnon jakamattomana hallinnassaan. Jos eloonjääneen puolison varallisuuteen kuitenkin sisältyy kodiksi sopiva asunto, leskellä ei ole hallintaoikeutta ja jäämistön jakaminen voidaan rintaperillisten vaatimuksesta toimittaa.