» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Viivästyskorko on vuotuista korkoa, joka maksetaan myöhässä olevalle rahamäärälle. Korkolain mukainen viivästyskorko on seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva viitekorko (korkolain 4 §). Jos viitekorko olisi esimerkiksi 2 prosenttia, viivästyskorko olisi 9 prosenttia vuodessa. Asuntokaupassa myyjä saa vaatia viivästyskorkoa, jos ostaja maksaa kauppahinnan tai sen erän myöhässä. Jos taas myyjä luovuttaa asunnon myöhässä, ostaja ei saa viivästyskorkoa, vaan hän voi vaatia vahingonkorvausta ja tietyin edellytyksin purkaa kaupan.
Viivästyskoron määrä
Viitekorko tarkistetaan puolen vuoden välein, ja sama viitekorko on voimassa kuusi kuukautta kerrallaan (korkolain 12 §). Siksi viivästyskoron taso voi muuttua kesken pitkän maksuviivästyksen. Voimassa olevan viitekoron voit tarkistaa Suomen Pankin sivuilta.
Korkoa maksetaan myöhässä olevalle summalle ja myöhästymisen ajalta.
Mistä päivästä viivästyskorkoa maksetaan?
Jos maksun eräpäivä on sovittu kauppakirjassa, viivästyskorkoa maksetaan eräpäivästä lukien (korkolain 5 §). Jos eräpäivää ei ole sovittu, korkoa maksetaan vasta, kun 30 päivää on kulunut siitä, kun velkoja lähetti laskun tai muuten vaati maksua (korkolain 6 §).
Uuden asunnon kaupassa kauppahinta maksetaan usein erissä rakentamisen aikana. Eräpäivät näet kauppakirjan maksuehdoista. Vähintään kymmenen prosenttia kauppahinnasta saa erääntyä vasta, kun ostajalla on ollut tilaisuus tarkastaa asunto ja asunnon hallinta luovutetaan hänelle (asuntokauppalain 4 luvun 29 §).
Kun ostaja maksaa myöhässä
Uuden asunnon kaupassa myyjällä on oikeus viivästyskorkoon korkolain mukaisesti, jos ostaja ei maksa kauppahintaerää ajoissa eikä kauppaa peruuteta tai pureta (asuntokauppalain 4 luvun 33 §). Viivästyskorko on siis seuraamus silloin, kun kauppa jää voimaan.
Jos maksuviivästys on olennainen tai ostaja ei maksa myyjän asettamassa kohtuullisessa lisäajassa, myyjä voi purkaa kaupan. Purkuoikeus päättyy, kun ostaja on saanut osakekirjan tai muut omistusta osoittavat asiakirjat, kun myyjä on antanut suostumuksen omistuksen kirjaamiseen osakehuoneistorekisteriin tai kun asunto on luovutettu ostajan hallintaan, ellei omistuksenpidätysehdosta muuta johdu. Purkua ei voi tehdä myöskään sen jälkeen, kun myöhässä ollut maksu on maksettu korkoineen (asuntokauppalain 4 luvun 34 §). Myyjän purkuoikeudesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa Myyjän oikeus asuntokaupan purkuun.
Jos myyjä purkaa kaupan, viivästyskoron sijaan myyjällä voi olla oikeus vahingonkorvaukseen. Korvattavia ovat uudelleenmyynnin kustannukset ja sopimuksen tekemisestä ja täyttämisestä aiheutuneet erityiset kustannukset. Muusta vahingosta myyjä voi saada kohtuullisen korvauksen. Myyjällä ei kuitenkaan ole oikeutta vahingonkorvaukseen, jos ostajan maksuviivästys tai kaupan peruuttaminen johtuu lain säännöksestä, yleisen liikenteen tai maksuliikenteen keskeytyksestä tai muusta vastaavasta esteestä, jota ostaja ei kohtuudella voi välttää eikä voittaa (asuntokauppalain 4 luvun 35 §). Korvausta voidaan sovitella erityisesti, jos ostaja on joutunut maksuvaikeuksiin sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn vuoksi pääasiassa omatta syyttään (4 luvun 38 §).
Käytetyn asunnon kaupassa myyjällä on samoin oikeus viivästyskorkoon korkolain mukaisesti, jos ostaja ei maksa kauppahintaa tai sen osaa ajoissa (asuntokauppalain 6 luvun 23 §). Käytetyn asunnon kauppaa käsitellään tarkemmin artikkelissa Asuntokauppa ja viivästyskorko.
Kun myyjä luovuttaa asunnon myöhässä
Laki ei anna ostajalle viivästyskorkoa siitä, että asunnon luovutus myöhästyy. Myyjän viivästyksessä ostajan keinot ovat maksusta pidättyminen, vahingonkorvaus ja tietyin edellytyksin kaupan purku.
- Maksusta pidättyminen: Jos asunto tai sen asiakirjat ovat myyjän viivästyksen vuoksi luovuttamatta, kun kauppahintaerä erääntyy, ostaja saa pidättyä maksusta, kunnes luovutus tapahtuu (asuntokauppalain 4 luvun 7 §). Silloin ostaja ei ole maksuviivästyksessä, eikä myyjä voi vaatia häneltä viivästyskorkoa pidätetystä erästä. Ostaja saa pidättää luovutuksen jälkeenkin sen osan kauppahinnasta, joka tarvitaan hänen vahingonkorvausvaatimuksensa vakuudeksi.
- Vahingonkorvaus: Ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka myyjän viivästys aiheuttaa, esimerkiksi päällekkäisistä asumiskuluista. Myyjä vapautuu vastuusta vain, jos viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hän ei kohtuudella voinut ottaa huomioon kauppaa tehdessään eikä välttää. Välillisen vahingon, kuten tulonmenetyksen, myyjä korvaa vain, jos viivästys tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan (asuntokauppalain 4 luvun 11 §). Vahingonkorvaukselle maksetaan yleensä viivästyskorkoa, kun 30 päivää on kulunut siitä, kun ostaja esitti vaatimuksensa ja kohtuullisen selvityksen korvauksen perusteesta ja määrästä (korkolain 7 §).
- Kaupan purku: Jos viivästys on olennainen sopimusrikkomus tai myyjä ei luovuta asuntoa ostajan asettamassa kohtuullisessa lisäajassa, ostaja saa purkaa kaupan. Jos viivästys johtuu rakennustyötä kohdanneesta ennalta arvaamattomasta esteestä, purku edellyttää, että viivästys ylittää 60 päivää, ellei ostaja joutuisi muuten kohtuuttomaan tilanteeseen (asuntokauppalain 4 luvun 8 §). Silloin myyjän on palautettava saamansa kauppahinta ja maksettava sille korkoa siitä päivästä, jona hän sai maksun. Korko on viitekoron suuruinen, ei viivästyskorko (asuntokauppalain 4 luvun 36 § ja korkolain 3 §:n 2 momentti). Jos ostaja peruuttaa kaupan, myyjä palauttaa kauppahinnan, mutta korkoa ei makseta, ja myyjä voi vaatia ostajalta vahingonkorvausta (4 luvun 32, 35 ja 36 §).
Jos kauppakirjassa on ilmoitettu vain arvioitu valmistumisaika ja kauppakirjassa on tätä koskeva ehto, viivästyksen seuraamuksia sovelletaan vasta, kun luovutus myöhästyy arvioidusta yli 30 päivää. Maksusta pidättymisessä arvioitu aika rinnastetaan kuitenkin sovittuun luovutusaikaan (asuntokauppalain 4 luvun 12 §). Ostajan kaikista vaatimuksista kerrotaan tarkemmin artikkelissa Mitä voi vaatia myyjän viivästyksestä asuntokaupassa.
Kauppakirjassa voidaan myös sopia kiinteästä korvauksesta luovutuksen viivästyessä. Korkein oikeus katsoi, ettei kiinteistön kaupassa sovittua viivästyskorvausta ollut perustetta alentaa, vaikka luovutus viivästyi 48 viikkoa ja korvaus nousi 154 000 markkaan 485 000 markan kauppahinnasta (KKO 2001:27). Ratkaisu osoittaa, että sopimuksessa selvästi sovitulla viivästyskorvauksella voi olla huomattava merkitys ja että sovittua korvausta ei välttämättä alenneta kohtuuttomana. Ratkaisu koski kiinteistön kauppaa, mutta se havainnollistaa sopimusehdon merkitystä myös asuntokaupassa.
Voiko viivästyskorosta sopia toisin?
Jos ostaja hankkii asunnon itselleen tai perheenjäsenelleen, kauppakirjan ehto ei sido häntä siltä osin kuin hän joutuisi maksamaan enemmän viivästyskorkoa kuin korkolaissa säädetään. Sama koskee viivästyksen varalta sovittuja palkkioita ja muita vastaavia maksuja yhdessä koron kanssa (korkolain 2 §:n 2 momentti). Kuluttajan hyväksi voidaan sopia lain mukaista viivästyskorkoa alemmasta korosta.
Kun myyjänä on perustajaosakas tai uuden asunnon myyvä elinkeinonharjoittaja, sovelletaan asuntokauppalain 4 lukua. Ehto, joka poikkeaa sen säännöksistä kuluttajan vahingoksi, on mitätön (asuntokauppalain 4 luvun 1 ja 2 §). Jos yksityinen henkilö myy uuden asunnon, kauppaan sovelletaan käytetyn asunnon säännöksiä (6 luvun 1 §). Käytetyn asunnon kaupassa elinkeinonharjoittajamyyjän viivästykseen sovelletaan uuden asunnon kaupan purku- ja vahingonkorvaussääntöjä (6 luvun 9 §:n 2 momentti).
Esimerkit
Esimerkit ovat havainnollistavia, eivät oikeita tapauksia.
Esimerkki 1, ostaja maksaa erän myöhässä: Rakennusaikainen 30 000 euron erä erääntyy 1.3., mutta ostaja maksaa sen 16.3. Viivästystä on 15 päivää. Jos viivästyskorko on 9 prosenttia, puolen kuukauden viivästys 30 000 euron erälle maksaa noin 110 euroa. Kun erä korkoineen on maksettu, myyjä ei voi enää purkaa kauppaa tämän viivästyksen vuoksi.
Esimerkki 2, myyjä luovuttaa asunnon myöhässä: Uuden asunnon luovutus myöhästyy kaksi kuukautta sovitusta päivästä. Ostaja joutuu maksamaan vanhan asuntonsa vuokraa 1 200 euroa kuukaudessa ylimääräiseltä ajalta. Hän ei saa viivästyskorkoa kauppahinnasta, mutta hän voi vaatia 2 400 euroa vahingonkorvauksena. Hän voi lisäksi lain edellytysten täyttyessä pidättää maksamatta olevan kauppahintaerän, kunnes asunto luovutetaan.
Esimerkki 3, kauppa puretaan: Ostaja on maksanut 60 000 euroa ennakkoeriä, ja kauppa puretaan myyjän olennaisen viivästyksen vuoksi. Myyjä palauttaa 60 000 euroa ja maksaa palautettavalle kauppahinnalle korkoa siitä päivästä, jona hän vastaanotti maksut. Jos viitekorko on 2 prosenttia ja rahat ovat olleet myyjällä vuoden, korkoa on 1 200 euroa. Ostaja voi vaatia lisäksi vahingonkorvausta.
Näin toimit
- Ostajana: tarkista kauppakirjasta eräpäivät, luovutuspäivä ja onko valmistumisaika sovittu vai arvioitu. Jos maksusi myöhästyy, kerro myyjälle heti syy ja uusi maksupäivä.
- Jos myyjä viivästyy: ilmoita pidättymisestä ja sen syystä myyjälle kirjallisesti. Kokoa kuitit viivästyksen aiheuttamista kuluista ja esitä korvausvaatimus perusteluineen.
- Myyjänä: lähetä kirjallinen maksumuistutus, jossa on myöhässä oleva summa, eräpäivä ja vaatimus viivästyskorosta. Jos harkitset purkua, aseta kohtuullinen lisäaika.
- Säilytä kauppakirja, maksuehdot, tiliotteet ja viestit.
Milloin juristista on hyötyä?
Pienestä viivästyskorosta sovitaan yleensä ilman juristia. Juristista on hyötyä, jos viivästys on pitkä, jos kumpi tahansa osapuoli harkitsee purkua, jos myyjä vetoaa esteeseen tai jos riidellään vahingonkorvauksen määrästä tai kauppakirjan viivästysehdosta. Tarkista myös, kattaako kotivakuutuksesi oikeusturvavakuutus kulut.
Kysymyksiä ja vastauksia
Saako ostaja viivästyskorkoa, jos uusi asunto valmistuu myöhässä?
Ei suoraan. Viivästyskorko koskee rahavelkaa, kuten myöhästynyttä kauppahintaa. Myyjän viivästyksessä ostaja voi pidättyä maksusta, vaatia vahingonkorvausta ja olennaisessa viivästyksessä purkaa kaupan. Jos kauppakirjassa on sovittu viivästyskorvauksesta, ostaja voi vaatia sitä.
Voiko kauppakirjassa sopia korkeammasta viivästyskorosta?
Ei, jos ostaja hankkii asunnon itselleen tai perheenjäsenelleen. Lakia korkeampi viivästyskorko ei sido häntä ylimenevältä osalta (korkolain 2 §:n 2 momentti). Lakia matalammasta korosta voi sopia.
Pitääkö viivästyskorosta sopia kauppakirjassa?
Ei tarvitse. Oikeus lain mukaiseen viivästyskorkoon perustuu suoraan lakiin, joten siitä ei tarvitse sopia kauppakirjassa erikseen. Kauppakirjassa kannattaa kuitenkin sopia selvästi maksueristä ja niiden eräpäivistä.
Muuttuuko viivästyskorko kesken viivästyksen?
Voi muuttua. Viitekorko vahvistetaan puolen vuoden välein, joten pitkässä viivästyksessä korko lasketaan kunkin jakson viitekoron mukaan.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa