» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Uuden ja käytetyn asunnon kauppaan sovelletaan asuntokauppalaissa eri säännöksiä. Uuden asunnon kaupassa myyjä on yleensä rakennuttaja tai muu elinkeinonharjoittaja, laki on pakottava kuluttajan hyväksi, ja ostajaa suojaavat lisäksi rakentamisvaiheen vakuudet ja vuositarkastus. Virhe korjataan ensisijaisesti. Käytetyn asunnon kaupassa korostuvat ostajan oma tarkastus ja nopea virheilmoitus, ja keinoina ovat yleensä hinnanalennus, vakavassa virheessä kaupan purku sekä vahingonkorvaus. Jos käytetyn asunnon myyjä on yksityishenkilö, virheestä on ilmoitettava viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun sait asunnon hallintaasi. Tämä takaraja ei koske elinkeinonharjoittajaa myyjänä.
Uuden asunnon kauppaa ja käytetyn asunnon kauppaa arvioidaan asuntokauppalaissa eri säännösten perusteella. Uudessa asunnossa sovelletaan asuntokauppalain 4 luvun säännöksiä, kun taas käytetyn asunnon virheitä arvioidaan asuntokauppalain 6 luvun perusteella.
Uuden ja käytetyn asunnon kauppaa ei voida säännellä täysin samalla tavalla, koska kauppaan liittyvät olosuhteet ovat erilaiset. Uudessa asunnossa ostajalla on oikeus odottaa rakentamisen laatua ja sopimuksenmukaisuutta eri tavalla kuin käytetyssä asunnossa.
Onko asunto uusi vai käytetty?
Ratkaisevaa ei ole pelkästään se, onko asunnossa jo asuttu, vaan myös se, kuka asunnon myy.
- Uusi asunto: asuntokauppalain 4 luvun säännöksiä sovelletaan muun muassa silloin, kun perustajaosakas myy asunnon otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa. Säännöksiä voidaan soveltaa myös silloin, kun muu elinkeinonharjoittaja myy asunnon ensimmäistä kertaa käyttöön uudisrakentamisen tai siihen verrattavan korjausrakentamisen jälkeen (4 luvun 1 §).
- Käytetty asunto: 6 luvun säännöksiä sovelletaan muun muassa silloin, kun asunto myydään käytettynä tai kun muu kuin elinkeinonharjoittaja myy asunnon ensimmäistä kertaa käyttöön. Esimerkiksi yksityishenkilön ensimmäistä kertaa käyttöön myymä asunto voi siten olla asuntokauppalain tarkoittama käytetty asunto, vaikka siinä ei olisi koskaan asuttu (6 luvun 1 §).
Rajanvedosta kerrotaan tarkemmin artikkelissa: Milloin on kyseessä käytetty asunto?
Tärkeimmät erot yhdellä silmäyksellä
- Myyjä: uudessa asunnossa aina rakennuttaja tai muu elinkeinonharjoittaja. Käytetyssä asunnossa myyjä on usein yksityishenkilö, mutta se voi olla myös elinkeinonharjoittaja.
- Voiko laista sopia toisin: uudessa asunnossa kuluttajan vahingoksi poikkeava ehto on mitätön. Käytetyssä asunnossa sama koskee elinkeinonharjoittajaa myyjänä. Kun käytetyn asunnon myyjä on yksityishenkilö, asuntokauppalain säännöksistä voidaan poiketa kirjallisella sopimuksella lain sallimissa rajoissa.
- Rakentamisvaiheen suoja: vain uudessa asunnossa (vakuudet, turva-asiakirjat, kauppahintojen maksutili).
- Vuositarkastus: vain uudessa asunnossa.
- Virheilmoitus: uudessa asunnossa viimeistään vuositarkastuksessa tai pöytäkirjan huomautusajassa, myöhemmin ilmenevästä virheestä kohtuullisessa ajassa. Käytetyssä asunnossa kohtuullisessa ajassa ja yksityisen myyjän kaupassa viimeistään kahden vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta.
- Ensisijainen keino: uudessa asunnossa virheen korjaus. Käytetyssä asunnossa hinnanalennus, vakavassa virheessä purku ja lisäksi vahingonkorvaus.
- Vahingonkorvaus: uuden asunnon myyjä vastaa välittömästä vahingosta, vaikka se ei olisi ollut huolimaton. Käytetyn asunnon yksityinen myyjä vastaa, jollei se osoita, ettei virhe johdu sen huolimattomuudesta.
Uusi asunto: ostajan suoja alkaa jo rakentamisen aikana
Uuden asunnon ostajalla ei useinkaan ole mahdollisuutta tutustua valmiiseen kohteeseen ennen kauppaa, koska kauppa tehdään usein jo rakentamisvaiheessa. Siksi suoja on rakennettu erityisen täsmälliseksi ja pakottavaksi.
Kun asuntoja myydään rakentamisen aikana, rakennuttajan on asetettava taloyhtiön ja ostajien hyväksi rakentamisvaiheen vakuus (asuntokauppalain 2 luvun 17 §). Kauppahinnat maksetaan hanketta varten avatulle erilliselle tilille, eikä niitä saa käyttää hankkeen kannalta vieraisiin tarkoituksiin (2 luvun 12 §). Rakentamisvaiheen suojasta kerrotaan tarkemmin artikkeleissa: Mikä on rakentamisvaiheen vakuus? ja Mitä oikeuksia ostajalla on rakentamisvaiheen kaupassa.
Uuden asunnon kaupassa laissa säädetään myös kauppahinnan maksamisen ajoituksesta ja osan kauppahinnasta tallettamisesta. Asuntokauppalain 4 luvun 29 §:n mukaan vähintään kymmenen prosenttia kauppahinnasta saa erääntyä maksettavaksi vasta, kun ostajalla on ollut kohtuullinen tilaisuus tarkastaa asunto ja hän saa sen hallintaansa. Lisäksi osapuolten sopima osa kauppahinnasta, vähintään kaksi prosenttia, talletetaan pankkiin myyjän lukuun. Myyjä saa nostaa talletuksen aikaisintaan kuukauden kuluttua hallinnan luovutuksesta, jos ostaja ei ole sitä ennen kieltänyt pankkia luovuttamasta sitä virheen vuoksi.
Käytetyn asunnon kaupassa tällaisia lakisääteisiä vakuuksia ja maksujärjestelyjä ei ole.
Mikä on virhe uudessa ja mikä käytetyssä asunnossa?
Uuden asunnon kaupassa arvioidaan, täyttääkö asunto asuntokauppalain 4 luvun vaatimukset. Virhe voi perustua esimerkiksi siihen, että:
- asunto ei vastaa sovittua
- asunto ei täytä niitä säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia, jotka rakennuksen piti täyttää, kun se hyväksyttiin käyttöön
- asunnon ominaisuuksista aiheutuu tai voidaan perustellusti olettaa aiheutuvan haittaa terveydelle
- rakentamista tai korjausrakentamista ei ole tehty hyvän rakentamistavan mukaisesti
- käytetty materiaali ei ole tavanomaisen hyvää laatua
- annettu tieto asunnosta on virheellinen tai olennainen tieto on jätetty antamatta
Uuden asunnon virhevastuu ei edellytä, että myyjä on toiminut huolimattomasti. Ratkaisevaa on, vastaako asunto sitä, mitä on sovittu ja mitä ostaja saa uudelta asunnolta perustellusti odottaa.
Käytetyssä asunnossa on virhe esimerkiksi silloin, jos (asuntokauppalain 6 luvun 11 §):
- asunto ei vastaa sovittua
- se ei vastaa myyjän antamia tietoja, ja tietojen voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
- myyjä on jättänyt kertomatta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti odotti saavansa tiedon
- asunto on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostaja saattoi perustellusti odottaa
Salaisesta virheestä on kyse silloin, kun asunnossa ilmenee kaupanteon jälkeen sellainen virhe tai puute, josta kumpikaan osapuoli ei tiennyt kaupantekohetkellä eikä ostaja ole voinut sitä tavanomaisessa ennakkotarkastuksessa havaita. Kaikki piilevät viat eivät kuitenkaan automaattisesti ole asuntokauppalain mukaisia virheitä. Käytetyn asunnon kaupassa salainen virhe edellyttää, että asunto on kunnoltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää, kun otetaan huomioon muun muassa asunnon hinta, ikä ja muut olosuhteet (asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n 4 kohta).
Molemmissa kaupoissa myyjä vastaa virheestä, joka asunnossa oli, kun asunnon hallinta luovutettiin ostajalle, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin (asuntokauppalain 4 luvun 17 § ja 6 luvun 13 §).
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Ostajan tarkastus painottuu eri tavoin
Käytetyn asunnon kaupassa korostuu ostajan tarkastusvelvollisuus. Ostaja ei voi vedota virheenä asiaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen. Käytetyn asunnon ostaja ei yleensä voi vedota virheenä seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita ennen kauppaa tekemässään tarkastuksessa. Sama koskee tilannetta, jossa ostaja jättää ilman hyväksyttävää syytä käyttämättä myyjän tarjoaman mahdollisuuden tarkastaa asunto. Ostajalta ei kuitenkaan edellytetä rakenteita rikkovia tai muita erityisiä teknisiä tutkimuksia ilman erityistä syytä (asuntokauppalain 6 luvun 12 §).
Uudessa asunnossa ostajalla ei aina ole mahdollisuutta tarkastaa valmista kohdetta ennen kauppaa. Siksi vuositarkastus ja sen yhteydessä tehtävät ilmoitukset ovat keskeisiä. Jos uusi asunto on kuitenkin jo valmis, kun ostat sen, tarkastukseen sovelletaan samoja sääntöjä kuin käytetyssä asunnossa (asuntokauppalain 4 luvun 16 §).
Uusi asunto: vuositarkastus ja virheilmoitus
Uuden asunnon kaupassa keskeinen ero käytettyyn asuntoon verrattuna on vuositarkastus. Myyjän on järjestettävä se aikaisintaan 12 ja viimeistään 15 kuukauden kuluttua siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen käyttöönotettavaksi. Tarkastuksesta on ilmoitettava ostajalle vähintään kuukautta etukäteen. Tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, ja ostajalle on varattava vähintään kolme viikkoa aikaa tehdä siihen huomautuksia pöytäkirjan saamisesta. (asuntokauppalain 4 luvun 18 §)
Virheilmoituksessa on kaksi sääntöä (asuntokauppalain 4 luvun 19 §):
- Jos sinun olisi pitänyt havaita virhe viimeistään vuositarkastuksessa, menetät oikeutesi vedota siihen, ellet ilmoita siitä vuositarkastuksessa tai viimeistään pöytäkirjan huomautusajassa.
- Jos virhe ilmenee myöhemmin eikä sitä voitu edellyttää havaittavan vuositarkastuksessa, virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksista on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit sen tai sinun olisi pitänyt havaita se.
Uuden asunnon kaupassa ei ole kahden vuoden takarajaa. Myöhäänkin ilmenevästä virheestä voi ilmoittaa, kunhan ilmoitus tehdään kohtuullisessa ajassa.
Ostaja voi vedota virheeseen myöhästymisestä huolimatta, jos myyjä tai joku hänen puolellaan on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti, tai jos virhe liittyy terveyden tai omaisuuden suojelemiseksi asetettuihin vaatimuksiin taikka vaaraan terveydelle tai omaisuudelle (asuntokauppalain 4 luvun 20 §).
Käytetty asunto: kohtuullinen aika ja kahden vuoden takaraja
Ostajan on ilmoitettava virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se. Ratkaisevaa on, milloin ostaja pääsi tai hänen olisi pitänyt päästä selville virheen merkityksestä (asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n 1 momentti).
Jos myyjä ei ole elinkeinonharjoittaja, ilmoitus on tehtävä joka tapauksessa kahden vuoden kuluessa siitä, kun asunnon hallinta luovutettiin ostajalle. Jos asunto oli jo kauppaa tehtäessä ostajan hallinnassa, kaksi vuotta lasketaan kaupantekopäivästä. Kun myyjänä on elinkeinonharjoittaja, kahden vuoden takarajaa ei sovelleta, mutta ilmoitus on silti tehtävä kohtuullisessa ajassa (6 luvun 14 §:n 2 momentti).
Määräajat eivät estä vetoamasta virheeseen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti (6 luvun 14 §:n 3 momentti).
Korkein oikeus arvioi ratkaisussa KKO 2007:91, oliko myyjän menettely ollut kunnianvastaista ja arvotonta, kun hän oli antanut ostajille varmana tietona käsityksen märkätilojen vedeneristyksen asianmukaisuudesta, vaikka hänellä ei ollut riittävää perustetta olla siitä varma. Ostajat saivat vedota virheeseen kahden vuoden määräajan jälkeen. Ratkaisu osoittaa, että myyjän antamien tietojen sisältöä, varmuutta ja merkitystä ostajan kaupantekopäätökselle arvioidaan kokonaisuutena.
Molemmissa kaupoissa pelkkä neutraali ilmoitus viasta ei riitä, vaan myyjän on saatava tieto myös siitä, mitä ostaja vaatii. Euromäärän voi yleensä tarkentaa myöhemmin.
Mitä voit vaatia virheen perusteella?
Uuden asunnon kaupassa ostajalla voi olla oikeus:
- vaatia, että myyjä korjaa virheen ilman kustannuksia hänelle; myyjä voi kieltäytyä vain, jos korjauskulut olisivat kohtuuttoman suuret virheen merkitykseen nähden (asuntokauppalain 4 luvun 22 §)
- hinnanalennukseen, jos virhettä ei korjata kohtuullisessa ajassa tai korjaus ei tule kysymykseen
- purkaa kauppa, jos sopimusrikkomus on olennainen (4 luvun 25 §)
- vahingonkorvaukseen; välittömän vahingon myyjä korvaa, vaikka ei olisi ollut huolimaton (4 luvun 26 §)
- pidättää maksamatta olevan osan kauppahinnasta, mutta ei ilmeisesti enempää kuin vaatimukset ovat (4 luvun 21 §)
Käytetyn asunnon kaupassa ostajalla ei yleensä ole oikeutta vaatia, että myyjä korjaa virheen. Keinot ovat:
- hinnanalennus, jolle maksetaan korkoa (asuntokauppalain 6 luvun 16 §)
- kaupan purku, jos virheestä aiheutuu ostajalle olennaista haittaa eikä muuta seuraamusta voida pitää kohtuullisena (6 luvun 16 §)
- vahingonkorvaus, jollei myyjä osoita, ettei virhe johdu hänen huolimattomuudestaan (6 luvun 17 §)
- maksamatta olevan kauppahinnan pidättäminen vaatimusten määrään asti (6 luvun 15 §)
Jos käytetyn asunnon myyjä on elinkeinonharjoittaja, kaupan purkamisen edellytykset määräytyvät uuden asunnon kauppaa koskevan 4 luvun 25 §:n mukaisesti ja vahingonkorvaukseen sovelletaan 4 luvun 26 §:n 1 ja 2 momenttia (asuntokauppalain 6 luvun 16 §:n 4 momentti ja 17 §:n 2 momentti).
Jos elinkeinonharjoittaja on ennen kauppaa tehnyt tai teettänyt asuntoon korjaus- tai parannustöitä, ostaja voi vaatia näissä töissä ilmenevän virheen oikaisemista asuntokauppalain 6 luvun 18 §:n mukaisesti. Myyjällä on tällöin myös oikeus oikaista virhe uuden asunnon kauppaa koskevien 4 luvun 22–24 §:n mukaisesti.
Asuntokauppalain pakottavuus ja sopimusvapaus
Asuntokauppalain 4 luvun säännöksistä ei voida poiketa kuluttajan vahingoksi (asuntokauppalain 4 luvun 2 §). Käytetyn asunnon kaupassa asuntokauppalain 6 luvun säännökset ovat pakottavia, kun myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja ostajana kuluttaja (6 luvun 2 §:n 1 momentti).
Jos myyjä on yksityishenkilö, laista voidaan poiketa kirjallisella sopimuksella. Kun ostaja on kuluttaja, poikkeamisella on rajat. Esimerkiksi virheilmoitusta, hinnanalennusta, purkua ja vahingonkorvausta koskevia oikeuksia voi rajoittaa vain sopimuksessa yksilöityjen seikkojen osalta. Yleinen ehto "asunto myydään siinä kunnossa kuin se on" ei siksi yleensä poista ostajan oikeuksia (6 luvun 2 §:n 2 momentti).
Jos myyjän asema on epäselvä, keskeistä on selvittää, onko kyse satunnaisesta yksityisestä myynnistä vai ammattimaisesta toiminnasta. Tämä vaikuttaa suojan tasoon.
Erityistilanteita
- Ostat käytetyn asunnon suoraan rakennuttajalta, esimerkiksi asunnon, jota rakennuttaja on ensin vuokrannut: voit esittää virheen perusteella vaatimuksia uuden asunnon säännösten mukaan (asuntokauppalain 6 luvun 1 §:n 2 momentti).
- Ostat muutaman vuoden vanhan asunnon sen ensimmäiseltä ostajalta: kauppa on käytetyn asunnon kauppa, mutta voit tietyin edellytyksin vaatia rakentamisen virheen perusteella myös asunnon ensimmäiseltä myyjältä, kuten rakennusliikkeeltä (5 luvun 3 ja 4 §).
- Laajasti peruskorjattu talo: se voi olla lain silmissä uusi asunto. Ratkaisussa KKO 2016:22 vanha kerrostalo oli peruskorjattu laajasti ja asunnot myyty korjauksen aikana. Alapohjasta ja viemäröinnistä löytyi vakavia vikoja, eikä alapohjaa ollut korjattu esitteessä kerrotulla tavalla. Korkein oikeus katsoi, että kyse oli uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta. Myyjä vastasi uuden asunnon säännösten mukaan, ja taloyhtiö sai vaatia alapohjan korjauskulujen korvaamista. Ratkaisu ei tee jokaisesta remontoidusta asunnosta uutta asuntoa.
Kolme esimerkkiä
Esimerkit ovat havainnollistavia. Lopputulos riippuu aina tapauksen kaikista seikoista.
Esimerkki 1, uusi asunto: Rakennus hyväksyttiin käyttöön 20.3.2025. Vuositarkastus pidetään 5.5.2026, ja ostaja saa pöytäkirjan 12.5.2026. Hänellä on vähintään 2.6.2026 asti aikaa tehdä huomautuksia. Parvekkeen oven vino karmi, joka olisi pitänyt huomata, on ilmoitettava viimeistään silloin. Jos keittiön viemäriliitos alkaa vuotaa rakenteen sisällä kolmantena vuonna, ostajan on ilmoitettava virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta. Myyjän vastuu ja ostajan oikeus vaatia korjausta riippuvat siitä, oliko kyseessä lain tarkoittama virhe ja täyttyvätkö virhevastuun sekä oikaisun edellytykset.
Esimerkki 2, käytetty asunto yksityiseltä myyjältä: Ostaja sai avaimet 1.3.2025. Kahden vuoden takaraja päättyy 1.3.2027. Kylpyhuoneen lattian alta löytyy vesivahinko 10.9.2026. Ostajan on ilmoitettava virheestä ja vaatimuksistaan, esimerkiksi hinnanalennuksesta, heti kun hän on saanut käsityksen vian laadusta. Takarajaan asti ei voi odottaa, koska kohtuullinen aika alkoi vian huomaamisesta.
Esimerkki 3, käytetty asunto elinkeinonharjoittajalta: Asuntosijoitusyhtiö myy kuluttajalle käytetyn yksiön. Kolmen vuoden kuluttua kaupasta ostaja huomaa kylpyhuoneen lattian alla vanhan kosteusvaurion, jota ei voinut havaita tarkastuksessa. Kahden vuoden takaraja ei koske yhtiötä, joten ostaja voi vielä vedota virheeseen, kunhan hän ilmoittaa siitä kohtuullisessa ajassa vian havaitsemisesta.
Mitä ostajan kannattaa tehdä eri tilanteissa
Uuden asunnon kaupassa
- Tarkista, milloin vuositarkastus on toimitettava.
- Kirjaa kaikki virheet ja puutteet vuositarkastuksessa tai viimeistään huomautusajan kuluessa.
- Ilmoita myöhemmin havaitut virheet viivytyksettä.
- Ilmoita aina myös, mitä vaadit: korjausta, hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai muuta seuraamusta.
- Säilytä pöytäkirjat, valokuvat, reklamaatiot ja muut todisteet.
Käytetyn asunnon kaupassa
- Tarkasta asunto ennen kaupantekoa mahdollisimman huolellisesti ja lue isännöitsijäntodistus ja muut asiakirjat.
- Selvitä, onko myyjä yksityishenkilö vai elinkeinonharjoittaja, ja lue kauppakirjan vastuunrajoitusehdot.
- Reagoi heti, kun virhe havaitaan.
- Ilmoita sekä virhe että sitä koskevat vaatimukset kirjallisesti kohtuullisessa ajassa.
- Muista kahden vuoden takaraja, jos myyjä on yksityishenkilö.
Kuka voi käsitellä riitaa
Kuluttaja voi saattaa asuntokauppaa koskevan riidan kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi, jos asia kuuluu lautakunnan toimivaltaan ja asian käsittelyn edellytykset täyttyvät. Lautakunta antaa ratkaisusuosituksen. Jos riitaa ei saada ratkaistua tai osapuoli ei noudata suositusta, asian voi tarvittaessa viedä käräjäoikeuteen.
Milloin juristista on hyötyä?
Juristista on hyötyä, jos myyjä kiistää virheen, jos määräaika on mennyt tai lähestyy tai jos harkitset kaupan purkua tai suurta hinnanalennusta. Apua kannattaa hakea myös, kun on epäselvää, onko asunto uusi vai käytetty tai onko myyjä elinkeinonharjoittaja, koska se ratkaisee, mitkä säännöt ja määräajat koskevat sinua. Tarkista, kattaako kotivakuutuksesi oikeusturvavakuutus asianajokulut.
Kysymyksiä ja vastauksia
Koskeeko kahden vuoden takaraja kaikkia käytetyn asunnon kauppoja?
Ei. Takaraja koskee vain kauppaa, jossa myyjä ei ole elinkeinonharjoittaja, eli tavallisesti yksityishenkilön myymää asuntoa. Se ei myöskään suojaa myyjää, joka on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Uuden asunnon kaupassa vastaavaa takarajaa ei ole.
Voinko vaatia käytetyn asunnon myyjää korjaamaan virheen?
Yleensä et. Käytetyn asunnon kaupassa keinoina ovat hinnanalennus, purku ja vahingonkorvaus. Poikkeus on elinkeinonharjoittajan ennen kauppaa tekemä tai teettämä remontti: siinä ilmenneen virheen korjaamista voit vaatia.
Kuinka kauan rakennusliike vastaa uuden asunnon virheistä?
Myyjä vastaa virheestä, joka asunnossa oli, kun se luovutettiin sinulle, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin. Ratkaisevaa on, että ilmoitat virheestä ajoissa: vuositarkastuksessa havaittavissa olleista virheistä huomautusaikana ja muista kohtuullisessa ajassa. Lisäksi rahavaatimukset vanhenevat velan vanhentumisesta annetun lain mukaan. Vanhentuminen on katkaistava kolmen vuoden kuluessa virheen havaitsemisesta ja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa sopimusrikkomuksesta.
Olen ostamassa vasta valmistunutta asuntoa yksityishenkilöltä, joka ei koskaan muuttanut siihen. Onko asunto uusi?
Ei lain mielessä. Kun yksityishenkilö myy asunnon ensimmäistä kertaa käyttöön, kauppaan sovelletaan käytetyn asunnon säännöksiä. Rakentamisen virheistä voit kuitenkin tietyin edellytyksin vaatia myös rakennuttajalta uuden asunnon säännösten mukaan (asuntokauppalain 5 luvun 3 §).
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa