» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asunnon myyjän on kerrottava ostajalle ennen kauppaa sellaiset asunnon tiedot, joiden voidaan olettaa vaikuttavan kauppaan. Tällaisia ovat esimerkiksi myyjän tiedossa olevat vesivahingot, viat ja taloyhtiön tulevat remontit. Kaikkien tietojen, jotka myyjä antaa, on oltava oikeita.
Jos myyjä antaa väärän tiedon tai jättää kertomatta tärkeän asian, josta hänen täytyy olettaa tienneen, asunnossa on virhe. Silloin ostaja voi vaatia hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai vakavassa tapauksessa kaupan purkua. Myyjä vastaa myös välittäjän antamista tiedoista.
Asunnon myyjällä on laissa säädetty velvollisuus olennaisten tietojen antamiseen. Myyjän tiedonantovelvollisuus on sidottu asunnon virhettä koskevaan säännökseen. Sen mukaan asunnossa on virhe, jos myyjä on ennen kaupan tekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tiedonantovelvollisuuteen kuuluvat siis myös mahdolliset asunnossa olevat virheet ja muut sen arvoa alentavat seikat.
Myyjän on siis annettava ostajalle kaikki tiedot, jotka myyjä tietää ja joiden voidaan olettaa vaikuttavan asunnonkauppaan. Helposti havaittavista vioista myyjän ei ole kuitenkaan yleensä mainittava, sillä ostajan voidaan olettaa havaitsevan ne tarkastaessaan asuntoa ennen kaupan tekoa. Mikäli ostaja laiminlyö selonottovelvollisuutensa, ei hän voi vedota virheenä seikkaan, joka hänen olisi tullut havaita tarkastuksessaan.
Myytäessä asuntoa, on siis ostajalle kerrottava rehellisesti kaikki asunnon kauppaan vaikuttavat tiedot. Näin vältytään ikäviltä tilanteilta. Asuntokaupoissa on kyse suurista taloudellisista asioista, joten ongelmatilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä lakimieheen.
Milloin asunnossa on virhe? Lain neljä perustetta
Käytetyn asunnon kaupassa asunnossa on virhe, jos (asuntokauppalain 6 luvun 11 §):
- Asunto ei vastaa sitä, mitä on sovittu.
- Asunto ei vastaa tietoja, jotka myyjä antoi ennen kauppaa, ja tietojen voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
- Myyjä jätti kertomatta erityisestä asiasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja saattoi perustellusti odottaa tietoa, ja tämä on voinut vaikuttaa kauppaan.
- Asunto on merkittävästi huonompi kuin ostaja saattoi perustellusti odottaa esimerkiksi hinnan ja iän perusteella.
Tiedonantovelvollisuudessa on kaksi puolta:
- Myyjän antamien tietojen on oltava oikeita (kohta 2). Tämä koskee myös tietoa, jonka myyjä luuli oikeaksi. Virhe voi siis syntyä, vaikka myyjä ei tiennyt tietonsa olevan väärä.
- Myyjän on kerrottava oma-aloitteisesti tärkeistä asioista, joista hän tietää tai joista hänen täytyy olettaa tietävän (kohta 3). Ostajan ei tarvitse osata kysyä.
Kohdassa 3 arvioidaan myös sitä, olisiko ostaja voinut havaita asian itse tarkastuksessa ja tiesikö myyjä ostajan erityisistä toiveista. Jos kerroit myyjälle esimerkiksi tarvitsevasi hiljaisen asunnon kotitoimistoa varten, myyjän tiedossa olevat melua aiheuttavat asiat voivat kuulua kerrottaviin.
Sama koskee asunnon ympäristöä ja alueen palveluita. Virhe voi syntyä, jos myyjä antaa niistä väärän tiedon tai jättää kertomatta asiasta, joka vaikuttaa asunnon käyttöön tai arvoon.
Mitä myyjän kannattaa kertoa?
Laissa ei ole tyhjentävää luetteloa. Kerrottavaksi voivat kuulua esimerkiksi:
- tiedossa olevat vesivahingot, kosteus- ja homeongelmat ja niiden korjaukset
- rakenteiden, putkien, sähköjen ja laitteiden tiedossa olevat viat
- itse tehdyt remontit ja se, kuka ne teki
- taloyhtiön päätetyt tai tiedossa olevat korjaukset, kuten putki- tai julkisivuremontti, ja niiden vaikutus kuluihin
- yhtiövastike, asunnon osuus taloyhtiön lainasta ja taloyhtiön taloudellinen tila
- osakkeisiin kohdistuvat panttaukset ja muut sivullisen oikeudet
- asiat, joista ostaja on erikseen kysynyt
Myyjän ei pidä antaa varmoja tietoja asioista, joita hän ei tiedä. Silloin on parempi sanoa suoraan, ettei tiedä.
Taloyhtiön talous ja tulevat remontit
Asunto-osakkeen ostaja ei osta vain huoneistoa. Hän saa myös osuuden taloyhtiön veloista ja tulevista kuluista. Siksi tiedonantovelvollisuus koskee myös rahaa.
Kaupassa on taloudellinen virhe, jos (asuntokauppalain 6 luvun 20 §):
- myyjä antoi väärän tai harhaanjohtavan tiedon esimerkiksi yhtiövastikkeesta, asunnon osuudesta taloyhtiön lainoista tai taloyhtiön taloudellisesta tilasta ja tieto on voinut vaikuttaa kauppaan
- myyjä jätti tällaisen tiedon kertomatta, vaikka hänen täytyy olettaa tienneen siitä ja ostaja saattoi perustellusti odottaa saavansa tiedon; arvioon vaikuttaa, olisiko ostaja saanut asian selville tavallisella selonotolla ennen kauppaa
- asumisen kulut osoittautuvat kaupan jälkeen odottamattoman vian vuoksi merkittävästi suuremmiksi kuin ostaja saattoi perustellusti odottaa
Ostajan kannattaa lukea isännöitsijäntodistus liitteineen. Siitä on käytävä ilmi taloyhtiön taloudellinen tila ja yhtiön tiedossa olevat asiat rakennusten kunnosta (asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 27 §). Jos myyjä joutuu vastuuseen isännöitsijäntodistuksessa olleen väärän tiedon vuoksi, hän voi yleensä vaatia korvausta taloyhtiöltä tai todistuksen antajalta (asuntokauppalain 7 luvun 1 §).
Välittäjän antamat tiedot
Useimmissa asuntokaupoissa ostaja saa tiedot välittäjältä. Myyjä vastaa myös niistä. Myyjän vastuu koskee tietoja, jotka hänen toimeksiannostaan toiminut välitysliike on antanut tai jättänyt antamatta, sekä isännöitsijäntodistuksen tietoja (asuntokauppalain 6 luvun 27 §).
Välitysliikkeellä on lisäksi oma velvollisuus antaa ostajalle kaikki tiedot, joiden se tietää tai sen pitäisi tietää vaikuttavan kaupasta päättämiseen. Ostaja voi vaatia välitysliikkeeltä korvausta vahingosta, jonka sen virheellinen menettely on aiheuttanut (kiinteistönvälityslain 9 ja 14 §). Jos myyjä on salannut asian välittäjältä, välitysliike voi periä maksamansa korvauksen myyjältä (kiinteistönvälityslain 15 §). Siksi myyjän kannattaa kertoa kaikki myös välittäjälle.
Jos myyjä on jättänyt kertomatta olennaisen asian, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen juristin avusta asuntokauppariitaan.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »KKO 2009:81
- Mitä tapahtui: Taloyhtiössä oli tehty putkiston kuntotutkimus. Sen mukaan kylmävesi- ja viemäriputket oli uusittava 4–6 vuoden kuluessa. Isännöitsijäntodistuksessa ja myyntiesitteessä mainittiin vain, että tutkimus oli tehty.
- Ostaja kysyi välittäjältä putkiremontista, mutta ei saanut tietoa tutkimuksen tuloksista. Välittäjä ei ollut lukenut tutkimusta.
- Mitä kysyttiin: Olisiko välittäjän pitänyt selvittää tutkimuksen sisältö, vaikka taloyhtiö ei ollut vielä päättänyt remontista?
- Mitä KKO ratkaisi: Olisi. Jo riski putkiremontista lähivuosina vaikuttaa kaupasta päättämiseen.
- Lopputulos: Välitysliike maksoi ostajalle 10 000 euron vahingonkorvauksen.
- Mitä tämä tarkoittaa sinulle: Tieto tulevasta remontista voi kuulua kerrottaviin, vaikka päätöstä ei vielä ole. Ostaja: kysy kuntotutkimuksista ja kunnossapitotarpeesta kirjallisesti. Myyjä: kerro, mitä tiedät.
KKO 2020:26
- Mitä tapahtui: Ostajat ostivat asunnon juuri putkiremontoidusta talosta. He eivät ymmärtäneet, että heidän maksettavakseen tulisi velattoman hinnan lisäksi remontin lainaosuus.
- Myyntiesitteessä lainaosuutta ei ollut ilmoitettu asianmukaisesti. Välittäjä oli kuitenkin kertonut ennen kauppaa lainasta ja arvion asunnon osuudesta.
- Mitä KKO ratkaisi: Tiedot oli annettu riittävästi, vaikka esite oli puutteellinen. Ostajien korvausvaatimus hylättiin (äänestys).
- Mitä tämä tarkoittaa sinulle: Myös muulla tavalla annettu tieto voi riittää. Ostaja: lue kaikki saamasi viestit ja liitteet ennen kauppaa. Myyjä ja välittäjä: anna rahaa koskevat tiedot kirjallisesti.
Ostajan tarkastusvelvollisuus
Ostaja ei saa vedota virheenä asiaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Jos ostaja tarkasti asunnon tai jätti ilman hyväksyttävää syytä käyttämättä myyjän tarjoaman tarkastustilaisuuden, hän ei voi vedota asiaan, joka hänen olisi pitänyt huomata tarkastuksessa (asuntokauppalain 6 luvun 12 §).
Ostajan ei kuitenkaan tarvitse ilman erityistä syytä tarkistaa, pitävätkö myyjän tiedot paikkansa, eikä tehdä teknisiä tutkimuksia, kuten rakenteiden avaamista. Rajoitukset eivät koske tilannetta, jossa ostajalta ei voitu edellyttää, että hän ymmärtää havaitsemansa asian merkityksen, tai jossa hänellä oli syy olettaa, että asia korjataan ennen luovutusta. Ne eivät myöskään suojaa myyjää, joka on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
Entä jos molemmat olivat huolimattomia? Jos myyjä jätti kertomatta asian ja ostaja oli huolimaton tarkastuksessa, ostaja voi silti vaatia olosuhteisiin nähden kohtuullista hinnanalennusta (asuntokauppalain 6 luvun 19 §). Ostajan oma huolimattomuus ei siis aina vie kaikkia oikeuksia.
Vapauttaako "sellaisena kuin se on" -ehto myyjän?
Ei yleensä, jos ostaja on kuluttaja. Yksityinen myyjä voi rajoittaa vastuutaan kirjallisesti, mutta kuluttajaostajan oikeuksia voi rajoittaa vain asioissa, jotka on yksilöity sopimuksessa (asuntokauppalain 6 luvun 2 §). Esimerkiksi "kylpyhuoneen vedeneristyksen kunnosta ei ole tietoa, eikä myyjä vastaa siitä" on yksilöity ehto. Pelkkä "sellaisena kuin se on" ei ole.
Jos myyjä on elinkeinonharjoittaja ja ostaja kuluttaja, ostajan vahingoksi poikkeavat ehdot ovat mitättömiä.
KKO 2007:91
- Mitä tapahtui: Käytetyn asunnon myyjä vakuutti ostajille omiin havaintoihinsa vedoten, että vedeneristys oli asennettu. Todellisuudessa hän ei tiennyt sitä.
- Virheestä ilmoitettiin vasta yli kaksi vuotta asunnon luovutuksen jälkeen.
- Mitä kysyttiin: Oliko myyjä menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti, jolloin kahden vuoden takaraja ei suojaa häntä?
- Mitä KKO ratkaisi: Oli. Menettely poikkesi selvästi siitä, mitä kaupanteossa pidetään hyväksyttävänä.
- Lopputulos: Ostajat saivat vedota virheeseen kahden vuoden takarajasta huolimatta.
- Mitä tämä tarkoittaa sinulle: Myyjä: älä vakuuta asiaa, jota et tiedä. Ostaja: pyydä myyjän tiedot kirjallisesti, koska varma vakuutus voi auttaa sinua myöhemmin. Tavallinen asunnon kehuminen ei riitä poikkeukseen.
Uusi asunto
Uuden asunnon kaupassa myyjän vastuu on laajempi. Virhe on esimerkiksi, jos asunto ei vastaa myyjän ennen kauppaa antamia tietoja, jos myyjä ei ole antanut asuntojen markkinointia koskevien säännösten mukaisia tietoja tai jos myyjä ei ole antanut tarpeellisia ohjeita asunnon materiaalien tai laitteiden käytöstä ja hoidosta (asuntokauppalain 4 luvun 15 §). Myös elinkeinonharjoittajan myymässä käytetyssä asunnossa virhe on, jos markkinointisäännösten mukainen tieto puuttuu.
Asunto-osake vai kiinteistö – mikä ero käytännössä?
Tämä artikkeli koskee asunto-osakkeen kauppaa, esimerkiksi kerros- tai rivitaloasuntoa. Omakotitalo omalla tontilla on kiinteistö, ja siihen sovelletaan eri lakia.
- Mitä ostetaan: asunto-osakkeessa osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan asuntoa; kiinteistössä maa-alue rakennuksineen.
- Laki: asuntokauppalaki (asunto-osake) tai maakaaren 2 luku (kiinteistö).
- Kaupan muoto: asunto-osakkeen kaupalle ei ole muotovaatimusta, mutta kirjallinen kauppakirja on käytännössä välttämätön; kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti ja kaupanvahvistajan vahvistamana (maakaaren 2 luvun 1 §).
- Myyjän tiedot: molemmissa myyjä vastaa virheellisistä tiedoista ja tärkeän asian kertomatta jättämisestä (kiinteistössä maakaaren 2 luvun 17 §).
- Tärkeimmät asiakirjat: asunto-osakkeessa isännöitsijäntodistus ja taloyhtiön asiakirjat; kiinteistössä lainhuuto- ja rasitustodistus sekä kuntotarkastus.
- Virheilmoituksen takaraja: asunto-osakkeessa 2 vuotta (ei koske elinkeinonharjoittajaa myyjänä) ja kiinteistökaupassa viiden vuoden määräaika koskee laatuvirheitä ja tiettyjä muita laissa mainittuja sopimusrikkomuksia. Poikkeus edellyttää myyjän törkeän huolimatonta tai kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä (maakaaren 2 luvun 25 §).
Esimerkki: Sama vesivahinko voi johtaa eri määräaikaan. Jos vahinko on kerrostaloasunnossa, ostajan on ilmoitettava siitä kahden vuoden kuluessa. Jos se on omakotitalossa, aikaa on viisi vuotta. Kummassakin ilmoitus on tehtävä myös kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe havaittiin. Kiinteistökauppaa koskevia oikeustapauksia ei voi suoraan siirtää asuntokauppaan.
Mitä ostaja voi vaatia?
Jos myyjä on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja asunnossa on virhe, ostaja voi:
- pidättyä maksamasta jäljellä olevaa kauppahintaa, kuitenkin vain sen verran kuin virheen perusteella on tarpeen (6 luvun 15 §)
- vaatia hinnanalennusta; palautettavalle summalle maksetaan korkoa siitä päivästä, jona myyjä sai kauppahinnan (6 luvun 16 §)
- vaatia kaupan purkua, jos virheestä aiheutuu olennaista haittaa eikä muu seuraamus ole kohtuullinen; jos myyjä on elinkeinonharjoittaja, purku edellyttää, ettei virhettä oikaista, ja kyseessä on olennainen sopimusrikkomus (6 luvun 16 §:n 4 momentti ja 4 luvun 25 §)
- vaatia vahingonkorvausta: yksityinen myyjä vastaa, jollei hän osoita, ettei virhe johdu hänen huolimattomuudestaan (6 luvun 17 §), ja elinkeinonharjoittajan vastuu määräytyy 4 luvun 26 §:n mukaan
Määräajat
Ostajan on ilmoitettava virheestä ja vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Aika lasketaan siitä, kun ostaja ymmärsi tai hänen olisi pitänyt ymmärtää virheen merkitys.
Käytetyn asunnon kaupassa takaraja on kaksi vuotta hallinnan luovutuksesta, jos myyjä ei ole elinkeinonharjoittaja. Jos ostaja asui asunnossa jo ennen kauppaa, kaksi vuotta lasketaan kaupanteosta. Takaraja ei suojaa myyjää, joka on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti (6 luvun 14 §).
Esimerkki: Sait avaimet 1.6.2025. Kahden vuoden takaraja päättyy 1.6.2027. Jos huomaat kosteusvaurion 10.3.2026, ilmoita siitä myyjälle kirjallisesti heti, kun ymmärrät asian merkityksen. Älä odota takarajan loppuun.
Kolme esimerkkiä
Esimerkit ovat havainnollistavia. Lopputulos riippuu aina kaikista tapauksen seikoista.
Esimerkki 1, kertomatta jätetty vesivahinko: Myyjän asunnossa oli kaksi vuotta sitten vesivahinko keittiössä. Vahinko korjattiin pintapuolisesti, mutta myyjä ei kertonut siitä. Kaupan jälkeen keittiön lattian alta löytyy kosteusvaurio. Myyjän täytyy olettaa tienneen vahingosta, eikä ostaja voinut nähdä sitä esittelyssä. Asunnossa on todennäköisesti virhe.
Esimerkki 2, taloyhtiön remonttisuunnitelma: Myyjä tiesi, että taloyhtiön hallitus oli teettänyt julkisivun kuntotutkimuksen ja remontti oli tulossa muutaman vuoden sisällä. Hän kertoi ostajalle, ettei tiedossa ole suuria korjauksia. Tieto oli väärä, ja se on voinut vaikuttaa kauppaan. Kyse voi olla taloudellisesta virheestä, josta ostaja voi vaatia hinnanalennusta ja vahingonkorvausta.
Esimerkki 3, näkyvä puute: Olohuoneen parketissa on selvästi näkyvä kulunut alue. Myyjä ei maininnut siitä. Ostaja ei yleensä voi vedota siihen virheenä, koska hän olisi huomannut sen esittelyssä. Jos myyjä kuitenkin olisi sanonut, että lattia on uusi, tilanne voisi olla toinen.
Tarkistuslista myyjälle
- Käy läpi asunnon historia: vahingot, korjaukset ja remontit.
- Pyydä taloyhtiöltä ajantasainen isännöitsijäntodistus ja lue se.
- Kerro tiedossasi olevat viat, ongelmat ja tulevat remontit kirjallisesti ostajalle ja välittäjälle.
- Liitä tiedot kauppakirjaan tai sen liitteeksi.
- Jos haluat rajoittaa vastuutasi, yksilöi asia sopimukseen. Pelkkä "sellaisena kuin se on" ei riitä.
- Vastaa ostajan kysymyksiin rehellisesti, ja sano suoraan, jos et tiedä.
- Säilytä kopiot annetuista asiakirjoista ja viesteistä.
Tarkistuslista ostajalle
- Lue myyntiesite, isännöitsijäntodistus liitteineen ja mahdollinen kuntotarkastusraportti.
- Kysy kirjallisesti tulevista remonteista, kuntotutkimuksista, vesivahingoista ja yhtiölainaosuudesta.
- Tarkasta asunto huolellisesti. Jos huomaat jotain epäilyttävää, selvitä asia ennen kauppaa.
- Kerro myyjälle, jos sinulla on erityisiä tarpeita asunnon käytölle.
- Säilytä kaikki viestit ja asiakirjat.
Jos epäilet, että myyjä salasi jotain
- Valokuvaa virhe ja kirjaa, milloin huomasit sen.
- Kerää talteen kauppakirja, myyntiesite, isännöitsijäntodistus ja viestit.
- Ilmoita virheestä myyjälle kirjallisesti kohtuullisessa ajassa. Kerro, mitä vaadit.
- Jos virheen laajuus on epäselvä, ilmoita virheestä heti ja kerro, että tarkennat vaatimuksesi selvitysten jälkeen. Tarkenna ne sitten viivytyksettä.
- Jos välittäjä antoi väärän tiedon, voit esittää vaatimuksen myös välitysliikkeelle.
- Jos sopu ei synny, riita voidaan viedä kuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen. Lautakunnan ratkaisu on suositus, eikä se sido osapuolia.
Milloin juristista on hyötyä?
Juristista on hyötyä, jos ostaja vaatii hinnanalennusta tai kaupan purkua ja myyjä kiistää vastuunsa, tai jos on epäselvää, mitä myyjä tiesi ja mitä hän kertoi. Apua kannattaa hakea myös, jos takaraja lähestyy tai vastapuolella on jo juristi. Myyjä voi hyötyä juristin avusta jo ennen kauppaa, jos asunnossa on tiedossa olevia ongelmia ja hän haluaa kirjata ne kauppakirjaan oikein.
Tarkista, kattaako kotivakuutuksesi oikeusturvavakuutus asianajokulut. Voit myös pyytää maksuttoman selvityksen tilanteestasi myyjänä tai ostajana.
Kysymyksiä ja vastauksia
Pitääkö myyjän kertoa vanhasta, jo korjatusta vesivahingosta?
Yleensä kannattaa kertoa. Jos korjauksen laatu tai vahingon laajuus on epäselvä, tieto voi vaikuttaa ostajan päätökseen. Kun vahinko ja korjaus on kirjattu kauppakirjaan, ostaja ei voi myöhemmin vedota siihen, ettei tiennyt vahingosta.
Pitääkö myyjän kertoa taloyhtiön tulevasta remontista, josta ei ole vielä päätöstä?
Usein pitää, jos myyjä tietää siitä. Korkein oikeus on katsonut, että jo riski remontista lähivuosina voi vaikuttaa kaupasta päättämiseen (KKO 2009:81, joka koski välittäjää). Myyjän kannattaa kertoa esimerkiksi tiedossaan olevista kuntotutkimuksista ja hallituksen suunnitelmista.
Vapauttaako kuntotarkastus myyjän vastuusta?
Ei. Kuntotarkastus ei poista myyjän velvollisuutta kertoa tiedossaan olevista asioista. Se voi kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä ostajan katsotaan tienneen kauppaa tehtäessä. Jos raportti varoittaa riskistä, ostajan kannattaa selvittää asia ennen kauppaa.
Entä jos myyjä ei itse tiennyt viasta?
Silloin kyse ei yleensä ole kertomatta jättämisestä. Asunnossa voi silti olla virhe, jos myyjän antama tieto oli väärä tai jos asunto on merkittävästi huonompi kuin ostaja saattoi odottaa. Yksityinen myyjä ei joudu maksamaan vahingonkorvausta, jos hän osoittaa, ettei virhe johdu hänen huolimattomuudestaan, mutta hinnanalennus on silti mahdollinen.
Vastaako myyjä, jos välittäjä antoi väärän tiedon?
Kyllä. Myyjä vastaa ostajalle myös välittäjän ja isännöitsijäntodistuksen tiedoista. Ostaja voi lisäksi vaatia korvausta välitysliikkeeltä. Myyjä voi puolestaan vaatia korvausta taloyhtiöltä tai isännöitsijältä, jos virhe oli isännöitsijäntodistuksessa.
Kuka joutuu näyttämään, mitä kerrottiin?
Virheeseen vetoavan ostajan on yleensä näytettävä, että asunnossa on virhe ja mitä hänelle kerrottiin tai jätettiin kertomatta. Vahingonkorvauksessa yksityisen myyjän on näytettävä, ettei virhe johdu hänen huolimattomuudestaan. Siksi kirjalliset tiedot, kuten myynti-ilmoitus, kauppakirja ja viestit, ovat tärkeitä molemmille osapuolille.
Voiko ostaja vaatia hinnanalennusta, vaikka hän itse tarkasti asunnon huolimattomasti?
Voi joissakin tilanteissa. Jos myyjä on jättänyt kertomatta asian, josta hänen olisi pitänyt kertoa, ostaja voi vaatia kohtuullista hinnanalennusta oman huolimattomuutensa estämättä. Hinnanalennus voi silloin olla pienempi kuin täysi virhettä vastaava summa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa