» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Omaisuus jaetaan kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen. Jaolla on merkitystä esimerkiksi kaupan muotovaatimusten, panttauksen ja ulosoton kannalta.
Asunto-osake on irtainta omaisuutta. Osakkeenomistaja ei siis omista itse asuntoa, vaan asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan tiettyä huoneistoa tai muuta tilaa.
Kiinteistö eli maapohja ja sillä sijaitseva rakennus ovat kiinteää omaisuutta. Asunto-osakeyhtiö omistaa yleensä hallinnoimansa rakennuksen ja sen maapohjan.
Miksi jaolla kiinteään ja irtaimeen on merkitystä
- Kaupan muoto: Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti, ja kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa (maakaaren 2 luvun 1 §). Asunto-osakkeen kaupalle ei sen sijaan ole yleistä muotovaatimusta, joten kauppa voi syntyä vapaamuotoisesti, myös suullisesti. Poikkeuksena on perustajaosakkaan rakentamisvaiheessa tekemä kauppa, joka on tehtävä kirjallisesti, jotta sopimus sitoisi ostajaa (asuntokauppalain 2 luvun 11 §).
- Sovellettava laki: Asunto-osakkeen kauppaan sovelletaan asuntokauppalakia, ja kiinteistön kauppaan sovelletaan maakaarta.
- Omistuksen kirjaaminen: Kiinteistön omistus rekisteröidään lainhuutona kiinteistörekisteriin. Uusien asunto-osakeyhtiöiden osakkeet sekä osakkeet, joiden paperinen osakekirja on korvattu sähköisellä omistajamerkinnällä, rekisteröidään Maanmittauslaitoksen osakehuoneistorekisteriin.
- Panttaus: Kiinteistö pantataan kiinnityksen perusteella annetulla panttikirjalla. Asunto-osake puolestaan pantataan osakkeena.
- Ulosotto: Ulosottokaaren mukaisessa ulosmittausjärjestyksessä muu irtain omaisuus ulosmitataan lähtökohtaisesti ennen kiinteää omaisuutta. Velallisen vakituisena asuntona käytetty omaisuus ulosmitataan viimeisenä (ulosottokaaren 4 luvun 24 §).
Asunto-osake ja kiinteistöosake
Asunto-osakeyhtiön osakkeet oikeuttavat osakkeenomistajan hallitsemaan tiettyä yhtiön huoneistoa. Osakkeenomistaja ei siis omista itse huoneistoa tai rakennusta, vaan asunto-osakeyhtiö omistaa ne. Sama periaate koskee keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä.
Jos ostat omakotitalon omalla tontilla, ostat kiinteistön rakennuksineen. Jos taas ostat rivitaloasunnon asunto-osakeyhtiöstä, ostat osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan tiettyä huoneistoa.
Esimerkki
Ostaja on ostamassa paritalon puolikasta. Ennen kaupantekoa on tärkeää tarkistaa myyntiesitteestä, onko kaupan kohteena asunto-osakeyhtiön osakkeet vai kiinteistön määräosa.
Jos kaupan kohteena ovat asunto-osakeyhtiön osakkeet, kauppaan sovelletaan asuntokauppalakia. Jos taas on kyse kiinteistön määräosasta, kauppaan sovelletaan maakaarta. Tällöin kaupassa on noudatettava kiinteistön kaupan muotovaatimuksia, ja ostajan on haettava saannolleen lainhuutoa.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Onko kerrostaloasunto kiinteistö?
Ei yleensä. Kerrostaloasunnon ostaja ostaa yleensä asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan tiettyä huoneistoa. Osakkeet ovat irtainta omaisuutta.
2. Tarvitaanko asunto-osakkeen kauppaan kaupanvahvistaja?
Ei tarvita. Kaupanvahvistaja tarvitaan kiinteistön kauppaan. Asunto-osakkeen kauppa kannattaa kuitenkin tehdä kirjallisesti, vaikka sille ei ole laissa säädettyä yleistä muotovaatimusta.
3. Mistä tiedän, ostanko osakkeita vai kiinteistön?
Kaupan kohde käy ilmi myyntiesitteestä ja kauppakirjasta. Asunto-osakkeista saa tietoa myös isännöitsijäntodistuksesta. Kiinteistöä koskevia tietoja voi puolestaan etsiä lainhuuto- ja rasitustodistuksista.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa