A) Setäni X testamenttasi kaiken omaisuutensa tädilleni Y. Perintöön kuulu sekä maa/metsäomaisuutta että kiinteistöjä. Sekä tätini että setäni ovat lapsettomia (jatkoivat sukutilan hoitoa). Kaikki tätini ja setäni ovat iäkkäitä. Oma isäni (yksi sisaruksista) on kuollut. Nyt kun perinnönjako on tehty selkisi että omaisuus on arvotettu niin suureksi että tätini tuskin pystyy maksamaan tulevia perintöveroja. Maata ei enää viljellä mutta metsätilaosuutta hoidetaan. Joudunko perimään mahdolliset maksamattomat perintöverot jos tätini ei niistä selviä tai kuolee ennen niiden suorittamista. Mielestäni tällaisesta perinnöstä voi kieltäytyä (jos ei ota vastaan mitään)? Mikä on tilanteeni?
B) Lapseni luopui isänsä perinnöstä (velkaa). Luopuiko hän samalla tulevasta isovanhempiensa perinnöstä?

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

A) Koska maata ei enää viljellä, tätisi ei voi saada maatilan jatkamiseen kuuluvia verohuojennuksia perintöverosta, vaikka metsätilaa yhä hoidetaan.
Perintöä ei saa jakaa, ennen kuin kaikki kuolinpesän tiedossa olevat velat on maksettu tai niiden maksamiseen varatut varat on pantu erityiseen hoitoon. Verottaja kyllä huolehtii, että tädiltäsi tai hänen kuolinpesästään saadaan suoritukset perintöveroille, jos ei vapaaehtoisen maksun kautta niin viimeistään ulosoton kautta myymällä omaisuutta. Jos tätisi velat ovat suurimmaksi osaksi juuri perintöverosta aiheutuvaa velkaa, niin tätisi omaisuuden arvo on mitä ilmeisimmin suurempi kuin velat.
Jos perit tätisi, niin Sinulle lankeavan perintöveron määrän määrittää perunkirjoituksen tuloksena syntyvä perukirja eli siinä laskettu omaisuus, josta on vähennetty vainajan hautaamisesta sekä perunkirjoituksesta ja hautakiven hankkimisesta ja pystyttämisestä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, samoin kuin velat, joihin luetaan myös kuolinpesästä menevät, perinnönjättäjän elinaikaan kohdistuvat verot ja maksut. Tämä merkitsee, että tätisi velat ainoastaan vähentävät Sinulle tulevan perintöveron määrää eduksesi. Jos kuolinpesän velat olisivat suuremmat kuin varat, niin Sinulle ei luonnollisesti voisi edes tulla perintöveroa, koska omaisuuden arvo olisi alle nollan, ja velkojien tappioksi jäisi pesän ylivelkaisuus. Suomessa velat eivät pääsääntöisesti periydy, toisin kuin eräissä maissa. Rajoitettu henkilökohtainen vastuu vainajan veloista voi syntyä ainoastaan siinä tapauksessa, että perinnönjako on toimitettu ennen velkojen maksua tai perukirjaa ei ole toimitettu määräajassa tai perunkirjoituksessa on annettu vääriä tietoja. Mikäli kuolinpesän velat ylittävät sen varat, eli pesä on ylivelkainen, on osakkaan henkilökohtaisen velkavastuun välttämiseksi syytä aina hakea kuolinpesään pesänselvittäjä.
Tätisi velkojen vuoksi ei mielestäni olisi syytä luopua perinnöstä. Sitä paitsi jos olet tätisi kuolinpesän ainoa osakas, niin voit päättää yksin kuolinpesän hallinnosta ja vaikka ottaa lainaa käyttämällä maaomaisuutta vakuutena tai myydä sen heti tehtyäsi perukirjan kattaaksesi Sinulle tulevat perintöverot. Perintövero tulisi maksettavaksesi vasta annettuasi perukirjan verottajalle ja saatuasi tämän jälkeen verotuspäätöksen. Perukirja on toimitettava kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta Verohallinnolle. Se, miten kauan verottajalla kuluu aikaa käsitellessään asiaa, riippuu sen resursseista. Aikaa verotuspäätöksen saamiseen voi tapauksesta riippuen kulua kuukausia. Perintöveron ensimmäinen eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua verotuspäätöksen postituksesta. Toinen eräpäivä on kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä. Lisäksi Verohallinto voi kuolinpesän osakkaan ennen verotuksen toimittamista tekemästä hakemuksesta lykätä perintöverotuksen toimittamisen määräajaksi, kuitenkin enintään vuodeksi perukirjan Verohallinnolle jättämiselle säädetyn ajan päättymisestä, jos hakemuksen tueksi esitetään painavia syitä.
Nämä seikat huomioon ottaen Sinulla voi tätisi kuoleman jälkeen olla useita kuukausia aikaa realisoida tädiltä saatua omaisuutta saadaksesi perintöveron maksamiseen tarvittavat rahat.
Jos kuitenkaan et halua joutua maksamaan perintöveroja, niin perinnöstä voi luopua sijaantuloperillisen hyväksi, mutta tällöin perintövero kuitenkin lankeaa sijaantuloperilliselle. Jos luopuu muun kuin oman sijaantuloperillisen hyväksi, niin luopuja joutuu maksamaan perintöveron ja vastaanottaja lahjaveron.
Jotta perintöveroseuraamuksia ei tulisi, tulee perinnöstä luopua kirjallisesti ja olla ryhtymättä mihinkään pesän vastaanottamistoimiin. Perillisen katsotaan vastaanottaneen perinnön, jos hän on yksin tai muiden kanssa ottanut pesän hoitoonsa tai osallistunut perunkirjoitukseen tai perinnönjakoon. Testamentinsaajan katsotaan ottaneen perinnön vastaan viimeistään silloin, kun hän on antanut testamentin perillisille tiedoksi.
”Vähimmäisvaatimuksena luopumiselle on allekirjoitettu luopumisilmoitus (PK 17:2a). --- Luopumistahto voidaan ilmaista myös perukirjassa. Tahdonilmaisusta tulee myös käydä ilmi se, kenen hyväksi luopumistahdonilmaisu on tarkoitettu antaa. Jos perinnöstä luopuminen tapahtuu ehdoitta, kysymyksessä on kokonaisluopuminen. Luopuja vetäytyy tällöin pesästä ja hänen tilalleen tulee laissa määrätty sijaisperillinen. Jos taas perillinen haluaa siirtää osuutensa muulle kuin sijaisperilliselleen tai jos oikeustoimesta suoritetaan korvausta, merkitsee se perintöosuuden luovuttamista. Tässäkin tapauksessa luovutuksen on ollakseen pätevä, oltava kirjallinen. Jokainen tahdonilmaisu, joka vaikuttaa siihen, kuka saa luopujaperillisen osuuden, vaikuttaa jäämistösaannon verokohteluun. Jos perillinen vetäytyy ehdoitta, eikä määrää sijaantulijastaan, sijaantulija maksaa perintöveron ---. Jos taas perillinen määrää sijaantulijastaan, esimerkiksi luopuu sisarensa hyväksi, vaikka hänellä on oma rintaperillinen, luopujan katsotaan ensin vastaanottaneen perinnön (perintöveroseuraamus) ja sen jälkeen lahjoittaneen omaisuuden sisarelleen (lahjaveroseuraamus). Nämä säännöt eivät kuitenkaan estä perittävää itse määräämästä testamentilla omaisuudestaan siten, että testamentin saaja voi valita erilaisista saantovaihtoehdoista itselleen verotuksellisesti edullisimman. Testamentin sommittelulla voidaan saavuttaa huomattavia veroetuja." (Kangas, Urpo. 2013. Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet. s. 456-458)
Testamentin avulla voi esimerkiksi jakaa lähisukulaisille kullekin enintään 20 000 euron verovapaan legaatin eli erityistestamentin (tai puolisolle 60 000 e). Näiden avulla voi säästää jo paljon perintöverossa.
B) Lapsesi ei ole luopunut perimästä isovanhempiaan ja hän perii nämä normaalisti, jos hänen oma isänsä on jo kuollut. Jos taas lapsesi on luopunut perinnöstä tämän eläessä ja isä on edelleen elossa, niin mikäli isä perii rintaperillisenä vanhempansa eli lapsesi isovanhemmat, ei hän tietenkään voi enää periä isovanhempiensa omaisuutta sen jälkeen, kun tämä omaisuus on ollut lapsen isällä.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »