Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
756 vastausta
Puolisoiden tekemästä keskinäisestä testamentista huolimatta rintaperillisillä on oikeus lakiosaan. Rintaperillisten tulee esittää lakiosavaatimus testamentin saajalle, eli tässä tapauksessa leskelle, kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista.
Kun vainaja on ollut naimisissa, tulee ennen perinnönjakoa toimittaa omaisuuden ositus. Vasta tämän jälkeen voidaan määritellä rintaperillisille tulevien lakiosien suuruus. Osituksessa puolisoiden väliset varallisuussuhteet puretaan. Pääsääntönä osituksessa on avio-oikeudenalaisen omaisuuden puolittaminen, ja jos puolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen, sen noudattaminen. Osituslaskelmassa otetaan huomioon molempien puolisoiden varat ja velat. Leskelle toisen puolison kuolinhetken jälkeen tullutta omaisuutta ei oteta huomioon. Enemmän omistavalla puolisolla taikka hänen kuolinpesällään on velvollisuus luovuttaa tasinkona vähemmän omistavalle puolisolle taikka tämän kuolinpesälle niin paljon omaisuutta, että osuudet muodostuvat yhtä suuriksi. Jos leski kuitenkin on enemmän omistava puoliso, ei hänen tarvitse tasinkoetuoikeuteen vetoamalla luovuttaa omaisuutta ensiksi kuolleen puolison perillisille. Osituksen ja mahdollisen tasingon maksamisen jälkeen saadaan selville kuolleen puolison avio-osuus, joka on hänen reaalijäämistönsä, josta määritellään rintaperillisille tulevat lakiosat.
Koska tilanteessa testamentin tiedoksisaannista ja perunkirjoituksesta on kuitenkin kulunut kaksi vuotta, ei lakiosan vaatiminen olisi tässä vaiheessa enää mahdollista.