Kuolinpesän osa osakkaista riitautuneet eli eivät ole puheväleissä. Kuinka saada kuolinpesän viimeinen osio maa-alueen jakaminen päätökseen? Onko vaihtehtona ulkopuolinen pesänjakaja, jos näin kuka tai ketkä maksaa pesänjakajan palkkion? Saadaanko varmasti näin maa-alue jaettua jos vain yksi osakas haluaan maa-alueen jaettavan?

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Jos osakkaat eivät pysty sopimaan jaosta, ei jää muita vaihtoehtoja kuin hakea pesänjakajaa määrättäväksi. Pesänjakajan määrää tehtäväänsä tuomioistuin. Määräyksen antaa perittävän viimeisen asuinpaikan käräjäoikeus.

Palkkio maksetaan pesän varoista (KKO 1983 II 130), ja myöskin pesänjakajan määräämisen hakemisesta aiheutuneet kustannukset voidaan määrätä suoritettaviksi pesän varoista (KKO 1987:18, KKO 1991:82). Palkkion suuruus riippuu pesän laadusta ja laajuudesta sekä pesänjakajan tekemästä työstä. Jos tapauksessanne pesänjakajan tehtäväksi ei jäisi paljoa muuta kuin mainitun maa-alueen jakaminen, jää palkkion suuruus riippumaan paljolti siitä, miten vaativaa kyseisen maa-alueen osien arvon määrittäminen ja jaon toimittaminen näiden arvioiden perusteella on.

Jos kuolinpesää hallinnoidaan osakkaiden yhteishallinnon mukaan, eikä pesä ole tuomioistuimen määräämän pesänselvittäjän hallinnon alainen, tulee pesänjakajan ensisijaisesti pyrkiä saamaan osakkaat sopimaan jaon toteuttamisesta. Jos jaosta ei päästä sopimukseen osakkaiden kesken, on pesänjakajan suoritettava jako siten, että kullekin osakkaalle annetaan osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta, mikä tarkoittaa, että kukin saa osan esimerkiksi rahana olevasta omaisuudesta, osan osakkeina olevasta omaisuudesta jne. Omaisuuden osiin jakaminen on pääsääntö. Pesänjakajan tulisi sen mukaan perustaa yhteisomistussuhde jokaiseen omaisuusobjektiin, jos omaisuus ei ole jaollista (KKO 1997:157). Tämä merkitsisi kiinteistöjen suhteen yhteisomistussuhteen perustamista. Kuitenkin on omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin tai erotella, mikäli mahdollista, pantava samaan osaan. Jos kiinteistöä ei ole mahdollista jakaa perustamalla siihen yhteisomistussuhde, sekin tulee sijoittaa jonkun osakkaan osuuteen. Perillisen jako-osuuden tulee kuitenkin olla vähintään yhtä suuri kuin siihen sijoitettavan objektin, esimerkiksi kiinteistön osan, arvo. Pesänjakaja ei voi velvoittaa omaisuusesineen saajaa lunastamaan esinettä pesän ulkopuolisilla varoilla siltä osin kuin sen arvo ylittää jako-osuuden arvon. Pesänjakaja voi jakaa kiinteän omaisuuden määräaloittain vain kaikkien osakkaiden suostumuksella. Jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, voi oikeus pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä.

Edellä sanottu huomioiden on pesänjakajan toimittamassa jaossa todennäköisempää, että kiinteistöön perustetaan yhteisomistussuhde osakkaiden kesken tai se laitetaan kokonaan yhden osakkaan jaossa saamaan osuuteen, jälkimmäisen vaihtoehdon ollessa mahdollinen ainoastaan, mikäli osakkaan jako-osuus kattaa kiinteistön arvon kokonaan tai mikäli muut osakkaat suostuvat siihen, että hän lunastaa kiinteistön (tai määräalan) jako-osuuden ylittävän arvon omilla rahoillaan. Koska pesänjakaja voi jakaa kiinteän omaisuuden määräaloittain vain kaikkien osakkaiden suostumuksella, ei kiinteistöä voida asettaa halkomis- tai lohkomistoimituksen alaiseksi, mikäli kaikki osakkaat eivät siihen suostu, vaan tällöin on vaihtoehtona yhteisomistussuhteen perustaminen, kiinteistön sisällyttäminen kokonaan yhden osakkaan jako-osuuteen tai sen myyminen.

Jakajan keskeisiin tehtäviin kuuluu jaettavan omaisuuden arvostaminen. Hän ei ole sidottu perunkirjoitusarvoihin. Jäämistössä reaalisesti oleva omaisuus on arvostettava jakohetken mukaiseen käypään arvoon. Käyvällä arvolla puolestaan ymmärretään omaisuudesta todennäköisesti saatavaa todellista kauppahintaa. Toisaalta osakas voi moittia pesänjakajan arvostamispäätöstä moitekanteella kuuden kuukauden määräajassa, kuten voi moittia muitakin materiaalisia virheitä.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »