Minilex - Lakipuhelin

Asuntokaupan purkaminen tarjouksen jälkeen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Asuntokaupasta vetäytyminen tarjouksen tekemisen jälkeen riippuu siitä, onko kyseessä asunto-osakkeen kauppa vai kiinteistön kauppa.

Asuntokauppalaki ei sääntele asunto-osakkeen kaupassa sitovan sopimuksen syntymistä, vaan säännökset löytyvät oikeustoimilaista. Oikeustoimilain mukaan sopimus syntyy sen jälkeen, kun tarjouksen tekijä on saanut vastapuolelta hyväksyvän vastauksen. Tarjous ja siihen annettu hyväksyvä vastaus sitovat sekä myyjää että ostajaa ja näin ollen velvoittavat kumpaakin osapuolta lopullisen kaupan tekemiseen. Osapuoli voi vapautua sopimuksesta ainoastaan silloin, kun siitä on erikseen ja etukäteen sovittu. Yleensä tämä tapahtuu sopimalla, että tarjouksen tekijä menettää käsirahan tai joutuu maksamaan vakiokorvauksen (sopimussakon), jos hän vetäytyy kiinteistön kaupasta. Ostaja voi kuitenkin menettää kaupasta vetäytyessään enintään 4 % hyväksytyn tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta. Vaikka ostaja olisi maksanut suuremman käsirahan tai osapuolet olisivat sopineet tätä suuremmasta vakiokorvauksesta, niiden enimmäismäärä voi kuitenkin lain mukaan olla 4 % kauppahinnasta.

Maakaaresta puolestaan löytyy säännökset kiinteistön kaupasta. Kiinteistön kaupassa tehty tarjous ja siihen annettu hyväksyvä vastaus eivät sido samoin kuin asuntokaupassa. Vaikka tarjous olisikin tehty käsirahan tai sopimussakon kanssa, se ei velvoita kumpaakaan osapuolta kaupan tekemiseen. Tarjouksen tekijä ei siten menetä käsirahaa eikä ole velvollinen maksamaan sovittua sopimussakkoa, vaikka lopullinen kiinteistön kauppa jäisi tekemättä.

Kiinteistönkaupassa sitoo ainoastaan maakaaren mukainen esisopimus. Esisopimuksella osapuolet voivat sopia aikomastaan kiinteistön kaupasta. Sopimuksessa voidaan myös sopia, että se sitoo vain toista osapuolta. Esisopimus on tehtävä kirjallisesti ja osapuolten on allekirjoitettava sopimus. Lisäksi kaupanvahvistajan on vahvistettava esisopimus osapuolten läsnä ollessa. Esisopimuksesta on käytävä ilmi luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, sopimuksen osapuolet sekä kauppahinta. Kauppahinta voidaan myös jättää myöhemmin sovittavaksi esisopimuksessa mainittujen perusteiden mukaisesti. Esisopimuksessa on lisäksi mainittava se päivä, jona kiinteistön kauppa on viimeistään tehtävä sekä ne ehdot, joiden puitteissa kauppa tehdään. Jollei sopimuksen voimassaoloaikaa ole määrätty, se on voimassa viisi vuotta sopimuksentekopäivästä. Esisopimus ei ole sitova, ellei se täytä kaikkia muoto- ja sisältövaatimuksia. Esisopimuksen osapuolella on oikeus vaatia kanteella toista osapuolta tekemään kiinteistön kauppa esisopimuksen mukaisilla ehdoilla. Lisäksi osapuolella on oikeus saada korvaus esisopimuksen rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta.

Jos osapuolet ovat sopineet tekevänsä kiinteistön kaupan, mutta esisopimusta ei ole tehty vaaditulla tavalla, kaupan tekemisestä kieltäytyneen osapuolen on kuitenkin korvattava toiselle osapuolelle ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos käsirahaa on annettu, osapuolen on palautettava siitä osa, joka ylittää edellä mainitut kustannukset.

Asunto-osakkeen kaupassa hyväksytty tarjous sitoo siis molempia osapuolia, ellei sopimuksesta vapautumisesta ole erikseen sovittu. Kiinteistön kaupassa taas vaaditaan esisopimuksen tekemistä, jotta osapuoli voidaan velvoittaa lopullisen kaupan tekemiseen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa