Minilex - Lakipuhelin

Tartuntatauteihin liittyvästä sääntelystä

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Tartuntatautilaki on säädetty väestön suojelemiseksi. Laissa määritellään ja luokitellaan tartuntataudit ja säädetään niiden vastustamistyöstä: pakkotoimista, rokotuksista ja hallinnosta. Yleisen terveyden suojelu oikeuttaa rajoittamaan yksilön itsemääräämisoikeutta, mutta rajoitusten täytyy olla oikeassa suhteessa uhan suuruuteen.

Tartuntatautien vastustaminen on monipuolista toimintaa. Sitä ovat tautien ehkäisy, toteaminen ja seuranta, epidemian torjunta, sekä potilaan tutkimus ja hoito. Tartuntataudit jaetaan yleisvaarallisiin, valvottaviin ja muihin. Yleisvaarallisen tartuntataudin tarttuvuus on suuri, se on yksilölle vaarallinen ja taudin leviäminen voidaan estää tautiin sairastuneeseen, altistuneeseen tai altistuneeksi perustellusti epäiltyyn henkilöön kohdistettavilla toimenpiteillä. Yleisvaaralliset tartuntataudit luetellaan tarkemmin asetuksessa: niitä ovat esimerkiksi SARS, A-hepatiitti ja kurkkumätä.

Tartuntatauteja vastustetaan tehokkaimmin rokotuksilla. Kunnat järjestävät tarvittaessa yleisiä vapaaehtoisia rokotteita, jotka hankkii sosiaali- ja terveysministeriö tai terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Erityisen vakavassa tilanteessa valtioneuvosto voi antaa asetuksen väestön tai sen osan pakollisesta rokottamisesta.

Laissa säädetään mahdollisista pakkotoimista, joilla ehkäistään taudin leviämistä. Pakkotoimista voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Sairastunut tai epäilty voidaan velvoittaa suostumaan tutkimukseen. Sairastunut tai tavara voidaan määrätä karanteeniin eli pysymään kotonaan tai tietyssä paikassa.

Yleisvaarallinen tartuntatauti voi johtaa muihinkin pakkotoimiin. Sairastunut voidaan määrätä pysymään poissa työpaikaltaan, koulustaan tai muusta vastaavasta paikasta enintään kahdeksi kuukaudeksi. Lääkäri voi päättää, että määräaikaa jatketaan enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Lisäksi sairastunut voidaan terveydenhoitosyistä eristää, aluksi enintään kahdeksi kuukaudeksi. Toki pakkotoimi lopetetaan heti, kun sen edellytyksiä ei enää ole, esimerkiksi potilaan parannuttua.

Tiettyihin työtehtäviin liittyy tavallista suurempi vaara tartuntataudin leviämisestä. Siksi laissa säädetään, että työnantajan tulee vaatia tällaiselta työntekijältä selvitys siitä, ettei tämä sairasta tiettyä yleisvaarallista tartuntatautia. Tällaisia työtehtäviä ovat terveydenhuolto, vanhusten ja lasten hoitotyö, pakkaamattomien helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittely, sekä eräät vesilaitosten tehtävät.

Tartuntataudit muodostavat uhan kansanterveydelle, joten viranomaiset ehkäisevät ja torjuvat niitä. Yleensä ne onnistutaankin ehkäisemään esimerkiksi rokotuksilla. Toisinaan on kuitenkin niin akuutti vaara, että henkilölle voidaan määrätä pakkotoimia, esimerkiksi karanteeni. Niiden ei pidä olla pitempiä tai ankarampia kuin on välttämätöntä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa