- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Eräs potilaan keskeisimmistä oikeuksista on potilaan itsemääräämisoikeus. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa potilaan oikeutta päättää itseään koskevasta hoidosta. Potilaan suostumus tarvitaan potilaan hoidon aloittamiseen, hoidon sisällöstä päättämiseen ja hoidon lopettamiseen, kun taas potilaan tahdosta riippumaton hoito on mahdollista vain harvoissa, erikseen laissa säännellyissä tilanteissa.
Aina potilas ei kuitenkaan ole kykenevä ilmaisemaan hoitoa koskevaa tahtoaan. Tällaisissa tilanteissa potilaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen voidaan turvata noudattamalla potilaan hoitotahtoa eli hoitotestamenttia. Hoitotahto on potilaan ennalta laatima tahdonilmaisu, joka koskee hänen tulevaa hoitoaan. Hoitotahto on ensisijaisesti keino ennakoida tulevaa ja varmistua siitä, että annettu hoito vastaa omaa tahtotilaa. Se helpottaa olennaisesti omaisten taakkaa hoitoa koskevassa päätöksenteossa silloin, kun henkilö ei itse pysty ilmaisemaan kantaansa.
Pätevä hoitotahto
Hoitotahdon pätevyyden määrittää se, onko hoitotahdon laatija hoitotahdon laatimishetkellä ollut kelpoinen käyttämään itsemääräämisoikeuttaan. Täysi-ikäinen henkilö käyttää itse itsemääräämisoikeuttaan, jos hän on kykenevä ymmärtämään oman terveydentilansa sekä hoidon merkityksen ja seuraukset. Esimerkiksi kehitysvammaisuuden tai mielenterveyden häiriön vuoksi täysi-ikäinen henkilö voi puolestaan olla kykenemätön päättämään hoidostaan.
Myös alaikäinen henkilö voi olla kelpoinen käyttämään itsemääräämisoikeuttaan ja siten myös kelpoinen laatimaan pätevän hoitotahdon. Alaikäinen voi käyttää itsemääräämisoikeuttaan, jos hänen katsotaan ikänsä ja kehitystasonsa puolesta olevan riittävän kypsä. Mitään tiettyä ikärajaa ei siis ole, vaan käytännössä hoitava lääkäri arvioi, onko alaikäinen potilas riittävän kypsä päättämään hoidostaan.
Hoitotahto kannattaakin tehdä terveenä ja nuorena, jotta sen pätevyyden suhteen ei jää varaa epäilyille. Tarvittaessa hoitotahtoon voidaan myös liittää lääkärin lausunto siitä, että henkilö on ollut kykenevä päättämään itseään koskevista asioista.
Hoitotahdon pätevyydelle ei ole asetettu esimerkiksi muotomääräyksiä tai aikarajaa. Hoitotahto voi siis olla vaikkapa suullinen ja kauan aikaa ennen hoitoon päätymistä annettu. Jos hoitotahto kuitenkin on hyvin vanha ja lääketiede on sen antamisen jälkeen kehittynyt, voi hoitotahdolle annettavaa painoarvoa olla syytä harkita tarkkaan.
Hoitotahdon laatiminen
Hoitotahto voidaan laatia hoitosuhteen aikana tai jo aiemminkin. Hoitotahto on tyypillisesti kirjalliseen muotoon laadittu dokumentti, jossa hoitotahdon laatija ilmaisee hoitoaan koskevan tahtonsa. Mitään varsinaista määrämuotoa hoitotahdolle ei kuitenkaan ole säädetty, joten potilaan hoitotahto voidaan ilmaista vapaamuotoisesti – jopa suullisesti. Mahdollisesti potilaan suullisesti ilmaisema hoitotahto on voitu kirjata häntä koskeviin potilasasiakirjoihin.
Vaikka kirjallinen ilmaisumuoto ei ole hoitotahdon pätevyyden edellytys, on kuitenkin suositeltavaa kirjata hoitotahto ylös. Kirjallinen hoitotahto on helpompi todentaa ja tulkintavirheiden mahdollisuus pienenee. Kirjallinen hoitotahto on lisäksi helpompi säilöä. Oman hoitotahdon voi kirjata esimerkiksi Omakanta-palveluun. Hoitotahdon olemassaolosta on hyvä kertoa omaisille.
Todistajat eivät ole pakollisia hoitotahtoa laadittaessa, mutta todistajien käyttäminen on suositeltavaa hoitotahdon luotettavuuden varmistamiseksi. Todistajien tehtävänä on tällöin todistaa, että hoitotahdon laatija on itse ilmaissut hoitotahtonsa ja allekirjoittanut dokumentin itse.
Hoitotahto voi olla sisällöltään hyvinkin vaihteleva. Toiset laativat yksityiskohtaisemman hoitotahdon ja toiset yleisluontoisemman. Yksinkertaisimmillaan hoitotahto voi joko kieltää tai hyväksyä jonkin tietyn hoitomuodon taikka toimenpiteen. Esimerkiksi tahdonilmaisu keinotekoisesti elämää ylläpitävistä toimenpiteistä sisällytetään tyypillisesti hoitotahtoon. Se voi sisältää myös tarkempia ohjeita ja toiveita erilaisten tilainteiden, sairauksien tai vammojen varalta sekä niihin liittyvistä hoitotoimenpiteistä.
Hoitotahtoon kannattaa liittää muistio, jossa hoitotahdon laatija selvittää yleisiä periaatteitaan ja arvojaan liittyen myös laajempiin hoitolinjoihin. Tämä on järkevää, sillä kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin hoitotahdossa ei voida erikseen varautua. Jos hoitotahdosta käy ilmi henkilön yleinen elämänasenne sekä ajatus- ja arvomaailma, on omaisilla ja hoitohenkilökunnalla paremmat työkalut valita tahtoa parhaiten vastaava vaihtoehto.
Hoitotahtoa voi halutessaan muokata uudella suullisella taikka kirjallisella hoitotahdolla. Viimeisimmäksi tehty hoitotahto korvaa kaikki aiemmat hoitotahdot. Hoitotahdon peruuttamiseksi riittää asiakirjan hävittäminen tai sen suullinen peruminen. Hoitotahtoa muuttaessaan tai peruuttaessaan hoitotahdon laatijan tulee kuitenkin olla yllä esitetyllä tavalla kelpoinen käyttämään itsemääräämisoikeuttaan.
Hoitotahdon soveltaminen
Hoitotahto laaditaan tulevaisuuden varalle silmällä pitäen sellaisia tilanteita, joissa hoitotahdon laatija on itse tullut kyvyttömäksi ilmaisemaan kantansa hoitoaan koskevissa asioissa. Päätöksentekokyvyn menetys voi johtua esimerkiksi muistisairaudesta tai tajuttomuudesta.
Hoitotahtoa sovelletaan siis vasta, kun hoitotahdon laatinut potilas ei ole enää kelpoinen käyttämään itsemääräämisoikeuttaan. Jos potilas on hoidon aikana vielä täysin kykenevä päättämään hoidostaan, ei potilaan tahtoa selvitetä hoitotahtoa lukemalla, vaan potilasta itseään kuulemalla.
Hoitohenkilökunta on velvollinen noudattamaan potilaan hoitotahtoa. Potilaalle ei saa antaa hoitoa vastoin potilaan vakaasti ilmaisemaa hoitotahtoa, vaikka hoidon antamatta jättäminen vahingoittaisi potilaan terveyttä. Myös kiireellinen hoito on jätettävä antamatta, jos potilas on aiemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa. Kiireellinen hoito tarkoittaa hoitoa, jota on annettava potilaan henkeä ja terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi silloinkin, kun potilaan tahdosta ei ole selvyyttä.
Hoitotahdosta voidaan poiketa vain, jos hoitohenkilökunnalla on perusteltua syytä epäillä henkilön ymmärtäneen väärin hoidon sisällön taikka sairauden etenemisen. Hoitotahtoa voidaan jättää noudattamatta myös silloin, jos henkilön tahtotilan voidaan olettaa todennäköisin syin muuttuneen, vaikka uutta hoitotahtoa ei olisikaan laadittu. Hoitotahdossa ei voida edellyttää sellaisia toimenpiteitä tai hoitomenetelmiä, jotka eivät kuulu sairauden yleisesti hyväksyttyyn hoitoon.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Hoitotahdon laatiminen on hyvä keino varmistaa, että potilaan itsemääräämisoikeus toteutuu silloinkin, kun potilas ei enää pysty ilmaisemaan tahtoaan.
- Hoitotahto kannattaa laatia kirjallisesti, vaikkei se ole hoitotahdon pätevyyden edellytys.
- Hoitotahdossa on hyvä selvittää omaa ajatus- ja arvomaailmaa myös laajemmin, sillä kaikkia hoitotilanteita on mahdoton ennakoida.
- Hoitotahdon olemassaolosta kannattaa kertoa omaisille.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa