- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista). Tällä pyritään turvaamaan potilaan oikeuksien toteutuminen sekä terveyden- ja sairaanhoidon hyvä laatu jokaisen potilaan kohdalla. Potilaan lailla säädetyillä oikeuksilla taataan potilaalle toisaalta pääsy terveyspalveluiden piiriin ja toisaalta tietynlainen kohtelu hoidon aikana. Jos potilaan oikeudet eivät ole toteutuneet, on potilaalla käytettävissään tiettyjä oikeusturvakeinoja.
Potilaan oikeus päästä hoitoon
Potilaalla on oikeus saada hyvää terveyden- tai sairaanhoitoa. Oikeus asettaa ensinnäkin laatuvaatimuksen potilaalle annettavalle hoidolle: sen tulee olla laadultaan hyvää. Lisäksi potilaalla tulee olla mahdollisuus hakeutua hoidon piiriin ilman syrjintää. Mitä tahansa mielensä mukaista hoitoa potilas ei kuitenkaan voi vaatia, vaan hänellä on oikeus terveydentilansa edellyttämään hoitoon. Käytännössä potilasta hoitava lääkäri tällöin ratkaisee, millaista hoitoa potilaan terveydentila edellyttää ja millaiseen hoitoon potilaalla siis on oikeus.
Usein hoitoon ei kuitenkaan pääse välittömästi, jos potilaan tila ei vaadi välitöntä hoitoa. Potilaan oikeus saada terveyden- ja sairaanhoitoa onkin aina sidoksissa terveydenhuollon käytettävissä oleviin voimavaroihin. Kun terveydenhuoltoa tarvitsevat muutkin kansalaiset, ei jokaista ehditä ottaa hoitoon välittömästi, vaan potilas voi joutua odottamaan hoitoon pääsyä. Vaikka potilaalla ei usein ole oikeutta saada hoitoa heti paikalla, on hänellä oikeus saada tietää, milloin hän pääsee hoitoon. Samoin potilaalle täytyy ilmoittaa, jos tämä hoitoon pääsyn ajankohta jostain syystä muuttuu.
Potilas voi kuitenkin tarvita kiireellistä hoitoa, jos hän esimerkiksi sairastuu äkillisesti niin vakavasti, ettei hoitoon pääsyä voida jäädä odottamaan. Tällöin potilaalla on oikeus saada hoitoa muuallakin kuin oman kotipaikkakuntansa terveydenhuoltoyksikössä. Jos henkilö siis tarvitsee kiireellistä hoitoa muualla kuin vakituisella asuinpaikkakunnallaan oleillessaan, voi hän hakeutua lähimpään terveydenhuollon toimintayksikköön.
Potilaan oikeudet hoidon kestäessä
Potilaalla on oikeus saada häntä hoitavilta terveydenhuollon ammattihenkilöiltä asianmukaista kohtelua. Potilasta täytyy kohdella hyvin, eikä hänen ihmisarvoaan tai yksityisyyttään saa loukata. Hänen vakaumustaan tulee kunnioittaa, ja mahdollisuuksien mukaan hänen yksilölliset tarpeensa on pyrittävä ottamaan huomioon.
Keskeisin potilaan oikeuksista on potilaan itsemääräämisoikeus. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Hoidon aloittaminen, hoidon sisällöstä päättäminen ja hoidon lopettaminen edellyttävät lähtökohtaisesti potilaan suostumusta. Vain erikseen lailla säädetyissä tilanteissa voidaan turvautua tahdosta riippumattomaan hoitoon esimerkiksi päihdehuollon ja psykiatrisen sairaanhoidon yhteydessä. Täysi-ikäisellä potilaalla on sen sijaan pääsääntöisesti oikeus kieltää lääketieteellisesti perusteltuihinkin hoitoihin ryhtyminen, ja hän voi aina peruuttaa suostumuksensa. Jos potilas ei suostu lääkärin ehdottamaan hoitoon, on potilasta mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä jollain muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.
Aina potilas ei kuitenkaan pysty itse käyttämään itsemääräämisoikeuttaan. Potilas voi olla kykenemätön päättämään hoidostaan esimerkiksi mielenterveyden häiriön tai kehitysvammaisuuden vuoksi. Tällöin potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen laillisen edustajansa tai läheisensä kanssa. Myös alaikäinen lapsi tai nuori saattaa olla kykenemätön päättämään hoidostaan, jolloin häntä hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Alaikäiselläkin on kuitenkin täysi itsemääräämisoikeus, jos terveydenhuollon ammattihenkilö katsoo hänen olevan ikänsä ja kehitystasonsa puolesta riittävän kypsä.
Potilaan itsemääräämisoikeuden käyttämisen mahdollistaa potilaan tiedonsaantioikeus, sillä potilas tarvitsee riittävästi terveydentilaansa koskevaa informaatiota voidakseen päättää hoidostaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus oma-aloitteisesti antaa potilaalle tietoa tämän terveydentilasta, hoidon merkityksestä, erilaisista hoitovaihtoehdoista ja muista tarpeellisista seikoista. Keskeistä on antaa potilaalle nämä tiedot helposti ymmärrettävässä muodossa esimerkiksi vaikeaa ammattiterminologiaa välttäen. Potilaalla on myös oikeus tarkastaa häntä itseään koskevat potilasasiakirjoissa ja potilasrekistereissä olevat tiedot.
Potilaalla on terveydenhuollossa asioidessaan kielilain mukaisia kielellisiä oikeuksia. Yksikielisessä kunnassa terveydenhuollossa asiointi tapahtuu suomeksi, mutta kaksikielisissä kunnissa potilas saa valita, asioiko hän suomeksi vai ruotsiksi. Jos potilaan äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, on hänen äidinkielensä pyrittävä mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon. Mahdollisuuksien mukaan voidaan siis esimerkiksi järjestää potilaalle tulkki.
Potilaan oikeusturvakeinot
Kun potilas on tyytymätön terveydenhuollossa saamaansa hoitoon tai kohteluun, hän voi reagoida käyttämällä potilaslain hänelle takaamia oikeusturvakeinoja. Potilas voi tällöin pyytää neuvoja potilasasiamieheltä ja tehdä kirjallisen muistutuksen tai kantelun.
Jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä on potilasasiamies, jonka tehtävänä on neuvoa ja avustaa kyseisen toimintayksikön potilaita potilaan oikeuksia koskevissa kysymyksissä. Hän voi avustaa potilasta myös muistutuksen ja kantelun tekemisessä, mutta hän ei voi ratkaista asioita, joita muistutus tai kantelu koskee.
Hoitoonsa tai kohteluunsa tyytymätön potilas voi tehdä kirjallisen muistutuksen toimintayksikön terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Muistutuksen vastaanotettuaan toimintayksikön tulee ilman aiheetonta viivytystä käsitellä muistutus ja antaa potilaalle kirjallinen vastaus. Vastauksessa kerrotaan, onko muistutuksen johdosta ryhdytty joihinkin toimenpiteisiin.
Muistutuksen tekeminen ei estä potilasta tekemästä kantelua terveydenhuollon valvontaviranomaisille: aluehallintovirastolle, Valviralle, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Jos muistutus kuitenkin jätetään kokonaan tekemättä, voi terveydenhuollon valvontaviranomainen siirtää asian käsiteltäväksi toimintayksikön vastaavalle johtajalle (sama taho, jolle muistutus osoitetaan).
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Potilaalla on laissa säädettyjä oikeuksia, joiden täytyisi hänen hoidossaan toteutua.
- Jos potilas kokee saaneensa huonoa hoitoa tai kohtelua, hänellä on käytössään oikeusturvakeinoja, joiden käytössä häntä ohjeistaa potilasasiamies.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa