- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Hoitotahto tarkoittaa henkilön ennakoivasti tekemää tahdonilmaisua omasta hoidostaan. Hoitotahtoa sovelletaan vasta silloin, jos potilas on päätynyt sellaiseen tilaan, ettei hän enää pysty ilmaisemaan hoitoa koskevaa tahtoaan. Tällaiseen tilanteeseen potilas voi joutua esimerkiksi vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuuden heikkouden vuoksi. Hoitotahdon avulla potilaan itsemääräämisoikeus voi toteutua vielä silloinkin, kun potilas ei enää kykene päättämään hoidostaan.
Hoitotahto ja itsemääräämisoikeus
Eräs keskeisimmistä potilaan oikeuksista on potilaslaissa säädetty potilaan itsemääräämisoikeus. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Hoidon aloittamiseen ja lopettamiseen täytyy pääsääntöisesti aina saada potilaan suostumus, sillä potilaalla on oikeus päättää omaan koskemattomuuteensa puuttumisesta. Vain harvoissa lailla säädetyissä tilanteissa potilasta voidaan hoitaa tahdosta riippumattomasti.
Hoitotahdon tarkoitus on ilmaista potilaan omaa hoitoa ja hoivaa koskeva tahto sellaisessa tapauksessa, kun potilas ei kykene enää itse sitä kertomaan hoitotilanteessa. Hoitotahdon avulla potilas pystyy varmistamaan, että hoidossa kunnioitetaan potilaalle tärkeitä elämänarvoja ja potilaan oma tahto on otettu hoidossa huomioon.
Kuka tahansa, joka on kelpoinen käyttämään itsemääräämisoikeuttaan, voi laatia hoitotahdon. Tämä kelpoisuus on kuitenkin hoitotahdon pätevyyden edellytys. Henkilön kelpoisuutta arvioidaan sen perusteella, kykeneekö hän ymmärtämään oman terveydentilansa ja hahmottamaan hoidosta kieltäytymisen tai hoitoon suostumisen seuraukset. Täysi-ikäinenkin henkilö saattaa olla esimerkiksi vakavan muistisairauden, mielenterveyden häiriön tai kehitysvammaisuuden vuoksi kykenemätön käyttämään itsemääräämisoikeuttaan. Tällainen henkilö ei siis voi laatia pätevää hoitotahtoakaan.
Kelpoisuus käyttää itsemääräämisoikeuttaan ei ole sama asia kuin oikeustoimikelpoisuus tai täysi-ikäisyys. Myös alle 18-vuotias lapsi tai nuori voi olla kykenevä päättämään hoidostaan ja siten kykenevä laatimaan myös hoitotahdon. Mitään tiettyä ikärajaa ei ole olemassa, vaan alaikäisten kohdalla on aina tapauskohtaisesti arvioitava, onko henkilö ikänsä ja kehitystasonsa puolesta riittävän kypsä käyttämään itsemääräämisoikeuttaan. Käytännössä tämän ratkaisee hoitava lääkäri.
Jotta hoitotahdon pätevyyden suhteen ei jäisi sijaa epäilyksille, kannattaa hoitotahto laatia silloin, kun on vielä terve. Hoitotahtoon on myös mahdollista liittää lääkärin lausunto, jossa todetaan hoitotahdon laatijan olevan kykenevä päättämään itse hoidostaan.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden velvollisuus noudattaa hoitotahtoa
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee lähtökohtaisesti noudattaa potilaan hoitotahtoa, jos potilas on sellaisen laatinut. Potilaan hoitaminen vastoin tämän tahtoa loukkaisi potilaan itsemääräämisoikeutta. Potilaalle ei saa hoitotahdon vastaisesti antaa edes kiireellistä hoitoa, jos potilas on aiemmin vakaavasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa. Kiireellinen hoito on esimerkiksi päivystyspotilaalle annettavaa hoitoa, jonka antamatta jättäminen voisi aiheuttaa potilaan hengen tai terveyden vaarantumisen. Normaalisti kiireellistä hoitoa täytyy antaa silloinkin, kun potilaan tahdosta ei ole selvyyttä.
Jos hoitohenkilökunnalla kuitenkin on perusteltua syytä epäillä, että potilas hoitotahtoa tehdessään on ymmärtänyt väärin hoidon sisällön, oman terveydentilansa tai sairautensa etenemisen, voidaan hoitotahtoa olla noudattamatta. Samoin voidaan toimia silloin, kun todennäköisin syin voidaan olettaa potilaan tahdon muuttuneen sitten hoitotahdon laatimisen. Toisaalta hoitotahdossa ei myöskään voida antaa aivan millaisia tahansa määräyksiä, kuten vaatia käytettäväksi menetelmiä, jotka eivät ole lääketieteellisesti hyväksyttyjä.
Hoitotahdon laatiminen
Hoitotahdon ilmaisun muodolle ei ole laissa annettu mitään pakottavaa muotomääräystä. Hoitotahdon saa siis laatia vapaamuotoisesti, ja suullisestikin ilmaistu hoitotahto on pätevä. Hoitotahto kannattaa kuitenkin aina laatia kirjallisesti, koska kirjallisen hoitotahdon olemassaolo ja sisältö on helpompi selvittää. Myös todistajien käyttäminen on hoitotahdon luotettavuuden lisäämiseksi suositeltavaa, joskaan ei pakollista.
Hoitotahdon voi laatia alusta alkaen itse tai käyttää valmista hoitotahtolomaketta, joita saa esimerkiksi sairaanhoitopiireistä ja internetistä. Eri henkilöiden hoitotahdot voivat sisällöltään ja pituudeltaan olla varsin erilaisia, joten yhtä oikeaa kaavaa hoitotahdon laatimiseen ei ole. Hoitotahto voi sisältää tiettyjä hoitomenetelmiä tai toimenpiteitä koskevia määräyksiä, kuten elvytyskiellon tai kiellon käyttää keinotekoisesti elämää ylläpitäviä toimenpiteitä. Kuitenkin hoitotahdossa voi ilmaista ajatuksiaan myös laajemmista hoitolinjoista sekä kertoa elämänasenteestaan ja arvomaailmastaan yleisesti.
Potilaan kannattaa ottaa hoitotahto mukaansa terveydenhuollon toimintayksikköön saapuessaan. Siellä hoitotahto voidaan liittää potilaan potilasasiakirjoihin. Lisäksi hoitotahdon voi luotettavasti säilöä verkkoon Kanta-palveluiden Omakanta-järjestelmään, jossa se on useiden sekä yksityisten että julkisten terveydenhuollon yksiköiden käytettävissä.
Potilaalla on aina mahdollisuus peruuttaa hoitotahtonsa. Perumisen voi tehdä esimerkiksi suullisesti tai hoitotahdon hävittämällä. Myös uuden hoitotahdon laatiminen merkitsee aiemman hoitotahdon peruuttamista.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Hoitotahdon laatiessaan potilas käyttää itsemääräämisoikeuttaan. Hoitotahdon voi laatia kuka tahansa, joka on kelpoinen päättämään itse hoidostaan.
- Hoitotahdon saa laatia vapaamuotoisesti, mutta se kannattaa tehdä kirjallisena ja todistajia käyttäen.
- Omaisille kannattaa kertoa, että on laatinut hoitotahdon.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa