- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Saattohoitoon siirtyminen tarkoittaa sitä, että vakavasti sairaan potilaan parantavasta hoidosta luovutaan, jolloin sairauden etenemiseen ei pystytä enää vaikuttamaan. Vaikka saattohoidossa potilaan sairauksia ei enää pyritä parantamaan, ei kyse kuitenkaan ole siitä, että potilas jätettäisiin vaille hoitoa. Saattohoidon tarkoitus on lievittää potilaan kipuja mahdollisimman hyvin ja antaa potilaalle mahdollisuus viettää jäljellä oleva elinaikansa arvokkaasti.
Saattohoitoakin koskettavista potilaan oikeuksista säädetään etenkin laissa potilaan asemasta ja oikeuksista, jota lyhyemmin kutsutaan usein potilaslaiksi. Kuitenkin myös ihmis- ja perusoikeudet luovat yleisiä suuntaviivoja sille, miten saattohoitopotilasta on kohdeltava. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilöitä, kuten lääkäreitä, velvoittavat ammattikuntansa ammattieettiset ohjeet sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki.
Potilaan itsemääräämisoikeus
Erittäin keskeinen potilaan oikeus on potilaslaissa säädetty potilaan itsemääräämisoikeus eli potilaan oikeus päättää henkilökohtaiseen koskemattomuuteensa puuttumisesta. Käytännössä itsemääräämisoikeus merkitsee sitä, että potilaan suostumus tarvitaan hoidon aloittamiseen, hoidon sisällöstä päättämiseen ja hoidon lopettamiseen. Potilasta ei saada hoitaa vastoin hänen tahtoaan kuin eräissä laissa erikseen säännellyissä tilanteissa, joten potilas voi tehokkaasti kieltäytyä myös hoidosta, joka sinänsä olisi lääketieteellisesti perusteltua. Myös saattohoitoon siirtyminen on päätös, joka kuuluu potilaan itsemääräämisoikeuden piiriin. Jos potilas haluaa, että parantava hoito lopetetaan tai siihen ei alkujaankaan ryhdytä, ei hoitoa voida antaa vastoin potilaan tahtoa.
Aina potilas ei kuitenkaan pysty itse ilmaisemaan tahtoaan hoitonsa suhteen. Jos potilas ei esimerkiksi ole tajuissaan, ei hänen tahtoaan voida tiedustella. Kun potilas ei voi itse käyttää itsemääräämisoikeuttaan, on tärkeää hoitopäätöstä tehtäessä kuultava potilaan laillista edustajaa, lähiomaista tai muuta läheistä. Esimerkiksi saattohoitoon siirtyminen on tällainen tärkeä hoitopäätös. Laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen kuulemisen tarkoituksena on saada selvitystä potilaan tahdosta. Saattohoidon aloittamisen kaltaisiin tärkeisiin hoitopäätöksiin tarvitaan myös laillisen edustajan, lähiomaisen tai läheisen suostumus silloin, kun potilas ei pysty itse käyttämään itsemääräämisoikeuttaan. Suostumusta annettaessa on otettava huomioon potilaan aiemmin ilmaisema tahto, tai jos tällaista tahtoa ei ole ilmaistu, potilaan henkilökohtainen etu.
Potilas voi ilmaista hoitoa koskevan tahtonsa ennakoivasti kirjallisen tai suullisen hoitotahdon avulla. Potilas tekee hoitotahdon ollessaan vielä kykenevä käyttämään itsemääräämisoikeuttaan, mutta hoitotahtoa sovelletaan vasta, kun potilas ei enää kykene ilmaisemaan tahtoaan. Tällaisessa tilanteessa hoitotahdon olemassaolo kuitenkin helpottaa potilaan tahdon selvittämistä sen suhteen, millä tavoin potilas toivoisi itseään hoidettavan.
Potilaan itsemääräämisoikeuden käyttämisen kannalta keskeinen oikeus on potilaan tiedonsaantioikeus. Voidakseen päättää omasta hoidostaan potilas tarvitsee terveydentilaansa ja hoitovaihtoehtoja koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattihenkilöillä onkin velvollisuus antaa potilaalle oma-aloitteisesti tietoa sellaisista seikoista, joilla on merkitystä hoidosta päätettäessä. Tieto tulee antaa sellaisessa muodossa, että potilas pystyy riittävästi ymmärtämään sen – esimerkiksi vaikeatajuista ammattisanastoa on syytä välttää.
Potilaan oikeus hyvään ja ihmisarvon mukaiseen hoitoon
Potilaalla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Saattohoitoon siirtyvää potilastakaan ei saa jättää vaille hoitoa, vaan hänellä on oikeus saada laadukasta, ammattitaitoista ja lääketieteellisesti hyväksyttävää hoitoa. Hoitohenkilökunnan käytöksen tulee olla asianmukaista, ja potilaan henkilökohtaisia tarpeita pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon. Potilaan vakaumusta ja yksityisyyttä tulee kunnioittaa.
Potilaan hoito ei saa loukata hänen ihmisarvoaan. Saattohoidon tarkoitus on taata potilaalle mahdollisimman arvokas kuolema ilman kipua ja muita vaikeita oireita, ja ihmisarvon mukaisen kohtelun vaatimus edellyttääkin myös kärsimyksiä pitkittävästä hoidosta luopumista. Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on laissa säädetty velvollisuus lievittää potilaan kärsimyksiä, joten saattohoidon aikanakaan ei riittävää kivunlievitystä saada laiminlyödä.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.