- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Hoitotakuu tarkoittaa sitä, että potilaan täytyy kunnan järjestämässä terveydenhuollossa päästä hoitoon tietyssä määräajassa. Näistä määräajoista on säädetty terveydenhuoltolaissa. Erilaiset hoitotilanteet voidaan jakaa kiireelliseen ja kiireettömään hoitoon sillä perusteella, pystyykö potilas odottamaan hoitoon pääsyä vai olisiko odottaminen vaaraksi potilaan terveydelle. Hoitotakuuseen kuuluvat määräajat koskevat erityisesti kiireetöntä hoitoa, johon potilas saattaa joskus joutua jonottamaan pitkältäkin tuntuvan ajan. Hoitotakuu koskee sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa.
Kiireellinen hoito
Kun potilas tarvitsee kiireellistä hoitoa, hänellä on oikeus saada hoitoa välittömästi. Kiireellinen hoito tarkoittaa hoidon arviointia ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman potilaan sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että potilas on joutunut onnettomuuteen tai hän on sairastunut äkillisesti ja vakavasti. Tällaisissa tilanteissa hoitoa tarvitaan pikaisesti, jotta potilaan terveyttä tai peräti henkeä uhkaava vaara saadaan torjuttua.
Kiireellisen hoidon antamista varten terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee järjestää kiireellinen vastaanottotoiminta sekä päivystys. Terveydenhuolto ei voi rajoittua vain virka-aikaan, vaan myös iltaisin ja viikonloppuisin kiireellistä hoitoa tarvitsevan potilaan täytyy päästä hoitoon. Päivystys on avoinna ympäri vuorokauden.
Potilaalla on oikeus saada kiireellistä hoitoa asuinpaikastaan riippumatta. Tämä merkitsee sitä, että potilas saa hakeutua hoitoon lähimpään terveydenhuollon toimintayksikköön, kun hän tarvitsee kiireellistä hoitoa. Jos henkilö viettää vaikkapa lomaansa kotipaikkakuntansa ulkopuolella ja hän sairastuu äkillisesti, ei hänen tarvitse hakeutua kiireellistä hoitoa saadakseen kotikuntansa terveydenhuollon piiriin.
Kiireetön hoito
Siinä missä kiireellistä hoitoa tarvitseva potilas voi hakeutua hoitoon missä tahansa paikkakunnalla, on kiireetön hoito suunnattu oman kunnan asukkaille. Nimensä mukaisesti kiireetöntä hoitoa ei tarvitse tarjota potilaalle välittömästi, sillä tällaisissa tilanteissa potilaan terveys ei hetkellisestä odottelusta vaarannu. Kiireettömään hoitoon pääsemistäkään ei kuitenkaan pitäisi joutua odottamaan kauempaa kuin terveydenhuoltolaissa on säädetty.
Kunnan täytyy järjestää perusterveydenhuolto siten, että potilas saa arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Potilaan kannalta olisi toki hyvä saada hoidon tarve arvioiduksi jo hänen ensimmäisen yhteydenottonsa yhteydessä, mutta terveydenhuollon voimavarat eivät välttämättä tähän kaikissa tapauksissa riitä. Hoidon tarpeen arviointi täytyy kuitenkin tehdä kolmen arkipäivän kuluessa potilaan ensimmäisestä yhteydenotosta.
Kun hoidon tarve on arvioitu, tulee potilaalle järjestää hänen terveydentilansa edellyttämä hoito kohtuullisessa ajassa. Se, millaista aikaa voidaan pitää kohtuullisena, riippuu siitä, miten pikaista hoitoa potilaan oireet edellyttävät. Pääsääntöisesti hoitoa tulisi kuitenkin järjestää kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.
Eräissä tilanteissa tämä kolmen kuukauden enimmäisaika saadaan kuitenkin perustellusta syystä ylittää. Tämä on mahdollista suun terveydenhoidossa sekä perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa. Näissä tilanteissa hoidon antamista saadaan lykätä vielä kolme kuukautta, eli hoitoa tulee antaa kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.
Kunnat ja sairaanhoitopiirit ilmoittavat ajantasaiset kiireettömän hoidon odotusajat internetissä, joten omaa odotusaikaansa voi arvioida näitä tietoja seuraamalla. Lisäksi potilasjonon pituudesta voi tiedustella suoraan terveydenhuollon toimintayksiköstä.
Erikoissairaanhoito ja mielenterveyspalvelut
Kun kyse on kiireettömästä hoidosta, potilas tarvitsee sairaalahoitoon päästäkseen aina lääkärin tai hammaslääkärin lähetteen. Erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi kestää hieman perusterveydenhuoltoa kauemmin, sillä se on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta sairaalaan. Jos hoidon tarpeen arvioimiseksi joudutaan suorittamaan tutkimuksia tai pyytämään erikoislääkärin arviota, on nämä toimet suoritettava kolmen kuukauden aikana.
Perusterveydenhuollon tavoin erikoissairaanhoito tulee järjestää potilaan terveydentila huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa. Erikoissairaanhoidon tapauksessa potilaan tulisi päästä hoitoon viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hoidon tarpeen arvioimisesta.
Terveydenhuoltolaissa on erikseen säädetty hoitotakuusta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kohdalla. Tämä tarkoittaa alle 23-vuotiaille suunnattuja palveluita. Hoidon tarve on arvioitava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta ja potilaan on päästävä hoitoon kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioimisesta.
Hoitotakuun toteutumisen valvonta
Aluehallintovirastot ja Valvira (sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) valvovat hoitotakuun toteutumista. Aluehallintovirastojen vastuualueeseen kuuluu kiireettömään hoitoon pääsyn valvonta perusterveydenhuollossa ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluissa. Valvira sen sijaan valvoo kiireettömään hoitoon pääsyä erikoissairaanhoidossa.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.