Minilex - Lakipuhelin

Potilaan oikeudet ja asema

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Usein tätä lakia kutsutaan lyhyemmin potilaslaiksi. Potilaan oikeudet liittyvät toisaalta hoitoon pääsemiseen ja toisaalta hoidon toteuttamiseen ja hoitoon liittyvään kohteluun.

 

Oikeus saada terveyden- ja sairaanhoitoa

Potilaalla on ensinnäkin oikeus saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Oikeus koskee sekä hoidon laatua että saatavuutta: henkilön tulee voida saada tarvitsemaansa hoitoa ja hoidon täytyy olla laadultaan hyvää. Kyse ei ole siitä, että potilaalla olisi oikeus haluamaansa hoitoon, vaan hänellä on oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään hoitoon. Lääkäri arvioi sen, mitä tämä terveydentilan edellyttämä hoito on.

Oikeus hoitoon on lisäksi sidoksissa kulloinkin käytettävissä oleviin terveydenhuollon voimavaroihin, joten potilaalla ei välttämättä ole oikeutta päästä hoitoon välittömästi. Kun hoitoon tahtovia henkilöitä on muitakin, tulevat vastaan terveydenhuollon voimavarojen rajat, ja potilas joutuu odottamaan hoitoon pääsyä. Hoitoon pääsyn ajankohta täytyy ilmoittaa potilaalle, samoin kuin hoitoajankohdan muuttuminen.

 

Potilaan oikeudet hoidon aikana

Potilasta tulee kohdella hyvin hänen hoitonsa yhteydessä. Potilaan ihmisarvoa tai yksityisyyttä ei saa loukata häntä hoidettaessa, ja hänen vakaumustaan tulee kunnioittaa. Hyvässä hoitosuhteessa myös potilaan yksilölliset tarpeet ja esimerkiksi kulttuurinen tausta pyritään huomioimaan.

Potilaan kielellisillä oikeuksilla pyritään takaamaan se, että potilas voi kommunikoida ja tulla ymmärretyksi omalla äidinkielellään. Yksikielisessä kunnassa potilas asioi kyseisen kunnan kielellä, kun taas kaksikielisessä kunnassa potilas voi valita, käyttääkö suomea vai ruotsia. Mahdollisuuksien mukaan voidaan käyttää tulkkauspalveluita, jos potilaalla ja hoitohenkilökunnalla ei ole yhteistä kieltä.

Potilaan itsemääräämisoikeus tarkoittaa potilaan oikeutta päättää henkilökohtaiseen koskemattomuuteensa puuttumisesta. Potilas päättää tällöin itse, suostuuko hän hoitoon vai ei. Pääsääntöisesti potilasta ei voida hoitaa vastoin hänen tahtoaan, vaan hoidon tulee tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Jos potilas kieltäytyy hoidosta, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä jollain toisella lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla (johon on myös saatava potilaan suostumus). Itsemääräämisoikeus on myös alaikäisellä potilaalla, jos terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi alaikäisen olevan ikänsä ja kehitystasonsa puolesta riittävän kypsä päättämään itse hoidostaan.

Potilaalla on oikeus saada tietoja terveydentilastaan ja hoidostaan. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee oma-aloitteisesti antaa potilaalle selvitys sellaisista seikoista, joilla on merkitystä potilaan hoidosta päätettäessä. Potilaan informoinnin tulee tapahtua sellaisella tavalla, että potilas riittävästi ymmärtää saamansa tiedon. Tiedonsaantioikeus tukee potilaan mahdollisuuksia käyttää itsemääräämisoikeuttaan eli osallistua hoidostaan päättämiseen. Lisäksi potilaalla on oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot potilasasiakirjoista ja potilasrekistereistä.

 

Potilaan oikeusturvakeinot

Jos potilas ei ole tyytyväinen saamaansa hoitoon tai kohteluun, voi hän käyttää potilaslain hänelle takaamia oikeusturvakeinoja. Potilaalla on tällöin mahdollisuus kääntyä potilasasiamiehen puoleen tai tehdä muistutus tai kantelu. Potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta.

Jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä (kuten sairaalalla tai yksityisellä lääkäriasemalla) on potilasasiamies, jolta potilaat voivat pyytää neuvoa potilaan asemaa ja oikeuksia koskevissa asioissa. Potilasasiamies voi auttaa potilasta muistutuksen tai kantelun tekemisessä tai potilasvahinkoa koskevan korvauksen hakemisessa. Päätösvaltaa potilasasiamies ei kuitenkaan käytä potilaan oikeuksia koskevissa asioissa, vaan hänen tehtävänsä on ohjeistaa ja avustaa potilasta potilaslain soveltamisalaan liittyvissä pulmatilanteissa.

Kun potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun, hän voi tehdä kirjallisen muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikön vastaavalle johtajalle. Tämän jälkeen potilasta hoitanut toimintayksikkö käsittelee muistutuksen ilman aiheetonta viivytystä ja antaa potilaalle kohtuullisessa ajassa kirjallisen vastauksen. Muistutuksen johdosta annettuun vastaukseen ei voi hakea muutosta, mutta potilasta on neuvottava mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin ryhtymisessä, jos vaikuttaa siltä, että potilaan saama hoito tai kohtelu voisi johtaa muihin seurauksiin (esimerkiksi korvaukseen potilasvahingosta tai rikosoikeudelliseen vastuuseen).

Muistutuksen lisäksi tai sijasta potilas voi tehdä kantelun saamastaan hoidosta tai kohtelusta. Kantelu on vapaamuotoinen ja sitä ei tarvitse tehdä määräajassa. Kantelu osoitetaan aluehallintovirastolle tai Valviralle. Myös eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille on mahdollista tehdä kantelu.

Jos kyse saattaa olla potilasvahingosta, on mahdollista tehdä vahinkoilmoitus Potilasvakuutuskeskukseen. Potilasvakuutuskeskus hankkii asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot ja antaa sen jälkeen korvauspäätöksen asiassa.

Vinkit

  • Potilaalla on oikeuksia, jotka on määritelty potilaslaissa. Nämä oikeudet määrittävät, miten potilaan tulee päästä hoitoon ja miten häntä tulee hoidon aikana kohdella.
  • Jos olet tyytymätön saamaasi hoitoon tai kohteluun, eikä asia ole ratkennut hoitohenkilökunnan kanssa keskustelemalla, käytössäsi ovat potilaslain mukaiset oikeusturvakeinot. Potilasasiamies neuvoo oikeusturvakeinojen käytössä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa