Minilex - Lakipuhelin

Asiakkaan hoitotahto

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Hoitotahdolla tarkoitetaan potilaan ennakolta antamaa tahdonilmaisua sellaisten tilanteiden varalta, joissa hän ei enää pysty itse päättämään hoidostaan. Esimerkiksi tajuttomuus, sairauskohtaus, dementia tai vanhuuden heikkous voivat johtaa tilanteeseen, jossa potilaalle pitäisi antaa hoitoa, mutta hänen suostumustaan hoitoon ryhtymiseen ei voida tiedustella. Potilaan pätevästi ilmaisema hoitotahto sitoo hoitohenkilökuntaa tällaisissa tilanteissa, joten hoitotahdon laatimalla potilas voi turvata sen, että hän saa omaa tahtoaan vastaavaa hoitoa silloinkin, kun ei voi tahtoaan ilmaista.

Hoitotahto potilaan itsemääräämisoikeuden ilmentymänä

Potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista) säädetään potilaan oikeuksista, joihin lukeutuu muun muassa potilaan itsemääräämisoikeus. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa potilaan oikeutta päättää itse omaan koskemattomuuteensa puuttumisesta. Näin ollen potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan eli potilaan hoidon aloittamisesta, sisällöstä ja lopettamisesta päättämiseen tarvitaan potilaan suostumus. Potilaan tahdosta riippumaton hoito on mahdollista vain harvoissa laissa erikseen määritellyissä tilanteissa, kuten psykiatrisen sairaanhoidon yhteydessä.

Itsemääräämisoikeutensa nojalla potilas voi siis kieltää hoidon aloittamisen tai suostua lääkärin ehdottamaan hoitoon. Vastaava vaikutus on pätevästi laaditulla potilaan hoitotahdolla. Hoitotahdon pätevyydelle ei ole asetettu mitään muotomääräyksiä, vaan ainoa edellytys on, että potilaan on hoitotahtoa laatiessaan tullut olla kelpoinen päättämään hoidostaan. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaan on täytynyt ymmärtää oikein oma terveydentilansa ja hänen on täytynyt olla kykenevä mieltämään, millaisia seurauksia hoidosta kieltäytymisellä tai siihen suostumisella voi olla.

Myös alaikäinen henkilö voi ilmaista hoitotahdon pätevästi, jos hän ikänsä ja kehitystasonsa puolesta on riittävän kypsä päättääkseen hoidostaan. Viime kädessä henkilön kypsyyden arvioi hoitava lääkäri. Jos alaikäinen henkilö ei ole riittävän kypsä päättämään hoidostaan, hoidetaan häntä yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Aina täysi-ikäinenkään henkilö ei kuitenkaan ole kykenevä päättämään hoidostaan, jolloin hän ei voi myöskään laatia pätevää hoitotahtoa.

Hoitotahdon noudattaminen terveydenhuollossa

Hoitotahtoa sovelletaan vasta tilanteessa, jossa potilas ei pysty käyttämään itsemääräämisoikeuttaan. Jos potilas siis vielä on sellaisessa kunnossa, että häneltä voidaan tiedustella hänen mielipidettään hoitolinjan tai jonkin tietyn toimenpiteen suhteen, ei tahtoa pyritä selvittämään hoitotahtoa lukemalla. Tällöinhän suostumusta voidaan tiedustella potilaalta itseltään.

Jos hoitotahto on pätevästi laadittu, se lähtökohtaisesti sitoo potilasta hoitavia terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Mitä tahansa toimenpiteitä hoitotahdossa ei toki voi vaatia: hoitohenkilökunta ei esimerkiksi voi antaa potilaalle sellaista hoitoa, joka ei ole lääketieteellisesti hyväksytty. Potilas voi kuitenkin sitovasti ilmaista tahtonsa esimerkiksi kieltämällä elvyttämisen tai elämän keinotekoisen ylläpitämisen.

Jos potilas on pätevästi ja vakaasti ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, on sitä noudatettava myös kiireellisen hoidon tilanteissa, joissa potilaalle normaalisti tulisi antaa hoitoa silloinkin, kun hänen tahdostaan ei ole saatu selvitystä. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan hoitoa, jota annetaan esimerkiksi päivystyspotilaalle välittömästi potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran välttämiseksi.

Ammattihenkilöt voivat poiketa hoitotahdosta ainoastaan, jos perustellusta syystä epäillään hoitotahdon pätevyyttä. Tällaisia tilanteita voi esiintyä silloin, kun potilas ei esimerkiksi ole hoitotahtoaan tehdessään ollut järjissään tai riittävästi ymmärtänyt, mitä on ollut tekemässä. Potilas on voinut esimerkiksi käsittää väärin oman terveydentilansa tai hoidon sisällön.

Myös potilaan läheisten ja laillisen edustajan tulee ottaa huomioon potilaan hoitotahto. Jos potilas ei ole kykenevä käyttämään itsemääräämisoikeuttaan, kuullaan tärkeitä hoitopäätöksiä tehtäessä potilaan laillista edustajaa, lähiomaista tai muuta läheistä. Tällaisen henkilön suostumus myös tarvitaan hoitoon. Näiden tahojen tulee selvitystä ja suostumusta antaessaan huomioida potilaan tahto.

Tahdonilmaisun muoto ja sisältö

Laissa ei ole säädetty hoitotahtoa koskevista muotomääräyksistä, joten hoitotahdon voi laatia vapaamuotoisesti omalla tyylillään. Suullinenkin hoitotahto on pätevä, mutta varmin vaihtoehto on aina laatia hoitotahto kirjalliseen muotoon eli ns. hoitotestamentiksi. Kirjallisen hoitotahdon olemassaolo on helpompi todentaa ja tulkintaongelmilta voidaan helpommin välttyä. Kirjallinen hoitotahto kannattaa allekirjoittaa ja päivätä, ja suositeltavaa olisi pyytää hoitotahtoon myös kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset.

Hoitotahto voidaan tehdä täysin vapaamuotoisesti tai valmiille kaavakkeelle. Hoitotahtolomakkeita voi tiedustella omasta sairaanhoitopiiristään. Lisäksi internetissä on saatavilla lukuisia erilaisia hoitotahtolomakkeita ja -malleja, joista hoitotahdon laatija voi valita mieluisensa. Esimerkiksi Muistiliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen www-sivuilta voi ladata täytettävän hoitotahtolomakkeen. Tyypillisesti lomakkeeseen on liitetty lyhyt ohjeistus lomakkeen täyttämiseen.

Hoitotahdossa on mahdollisuus esittää monenlaisia hoitoa koskevia toiveita ja määräyksiä. Sisältö on siis täysin vapaa. Siinä voidaan esimerkiksi määrätä tietyistä hoitotoimenpiteistä, mutta myös esimerkiksi siitä, kuka omaisista saa tehdä tärkeimmät päätökset hoidosta. Yksityiskohtaisempien määräysten lisäksi hoitotahtoon kannattaa liittää laajempi selvitys omasta arvomaailmastaan ja elämänasenteestaan. Tällainen selvitys auttaa päätösten tekemisessä sellaisissa tilanteissa, joissa potilas ei ole nimenomaisesti ottanut kantaa käsillä olevaan hoitopäätökseen tai potilaan tahdonilmaisu on tulkinnanvarainen.

Hoitotahtoon voi olla hyvä liittää myös lääkärin lausunto hoitotahdon laatijan kelpoisuudesta ja toimintakyvystä hoitotahdon laatimishetkellä. Näin hoitotahtoa sovellettaessa voidaan olla varmempia siitä, että hoitotahdon laatija on ollut kelpoinen päättämään hoidostaan ja hoitotahto on siten pätevä.

Terveydenhuollon ammattihenkilöstön tulee kirjata hoitotahto aina potilasasiakirjoihin. Hoitotahdosta kannattaisi myös ilmoittaa läheisille, jotta heillä olisi tieto potilaan tekemästä hoitotahdosta silloinkin, kun potilas itse on esimerkiksi tiedottomassa tilassa. Hoitotahdon voi luotettavasti tallettaa myös sähköisessä muodossa Kanta-palveluiden Omakanta-järjestelmään, jota käyttävät useat niin yksityiset kuin julkisetkin terveydenhuollon toimintayksiköt. Lompakossaan voi myös kantaa hoitotahtokorttia, joka kertoo hoitotahdon olemassaolosta.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

  • Hoitotahdon voi laatia jo hyvissä ajoin. Jotta hoitotahdon pätevyyttä ei voitaisi kyseenalaistaa, kannattaa hoitotahto ilmaista jo silloin, kun on vielä terve.
  • Hoitotahdon voi laatia vapaamuotoisesti, mutta viisasta on laatia se kirjalliseen muotoon.
  • Kirjalliseen hoitotahtoon kannattaa pyytää todistajien allekirjoitukset ja mahdollisesti liitteeksi lääkärin lausunto koskien laatijan kelpoisuutta.
  • Hoitotahdon voi tallettaa myös sähköisessä muodossa Omakanta-järjestelmään.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]