- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Terveyden- tai sairaanhoidon palveluita käyttävälle potilaalle on säädetty potilaslaissa tiettyjä oikeuksia, joista yksi keskeisimmistä on potilaan itsemääräämisoikeus. Itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että potilaalla on oikeus päättää henkilökohtaiseen koskemattomuuteensa puuttumisesta ja siksi potilaan hoitaminenkin vaatii aina potilaan suostumuksen. Itsemääräämisoikeutensa nojalla potilas voi sekä antaa suostumuksen lääkärin ehdottamaan hoitoon että kieltää tietyn hoidon tai hoitotoimenpiteet.
Jos potilas kuitenkin esimerkiksi sairastuu vakavasti tai joutuu onnettomuuteen, voi hän päätyä sellaiseen tilaan, ettei hän kykenekään ilmaisemaan hoitoa koskevaa tahtoaan. Tällaisia tilanteita silmällä pitäen voikin olla järkevää laatia ennalta hoitotahto eli hoitotestamentti, johon tutustumalla hoitohenkilökunta voi saada selville potilaan hoitoon liittyvät toiveet. Mahdollisuus tukeutua potilaan itse laatimaan hoitotahtoon on usein helpotus myös potilaan omaisille, jotka joutuvat tekemään potilaan hoitoa koskevia päätöksiä.
Hoitotahdon pätevyys
Jotta hoitotahto sitoisi potilasta hoitavia terveydenhuollon ammattihenkilöitä, tulee hoitotahdon olla oikeudellisesti pätevä. Jotta hoitotahto olisi pätevä, on hoitotahdon laatijan tullut hoitotahtoa laatiessaan olla kelpoinen käyttämään itsemääräämisoikeuttaan. Itsemääräämisoikeus ei edellytä oikeustoimikelpoisuutta, vaan keskeistä potilaan kelpoisuuden arvioinnissa on se, kykeneekö hän hahmottamaan oman terveydentilansa ja käsittääkö hän, mikä merkitys hoidolla tai siitä kieltäytymisellä on.
Hoitotahdon pätevyyden edellytyksenä ei ole hoitotahdon laatijan täysi-ikäisyys, vaan myös alle 18-vuotias voi laatia pätevän hoitotahdon, jos hän on riittävän kypsä päättääkseen hoidostaan. Mitään tarkkaa ikärajaa sen määrittämiseksi, minkä ikäinen lapsi tai nuori on riittävän kypsä käyttämään itsemääräämisoikeuttaan, ei ole. Käytännössä tämän päätöksen tekee lääkäri alaikäisen potilaan iän ja kehitystason perusteella.
Hoitotahdon laatimiseen kannattaa ryhtyä hyvissä ajoin, jotta kellään ei olisi syytä epäillä, onko hoitotahdon laatija ollut enää hoitotahtoa kirjoittaessaan kelpoinen päättämään hoidostaan. Jos potilaalla on esimerkiksi sairaus, joka edetessään heikentää potilaan kelpoisuutta, tulisi lääkärin jo varhaisessa vaiheessa tiedustella potilaan hoitotahtoa tulevaisuuden kannalta.
Hoitotahdon laatiminen
Hoitotahdon laatimiselle ei ole asetettu mitään aikarajaa, joten hoitotahdon voi laatia jo kauan ennen terveydenhuollon piiriin hakeutumistakin. Jos hoitotahto kuitenkin potilaan hoitoa järjestettäessä alkaa olla jo hyvin vanha ja lääketieteen kehitykseen nähden vanhentunut, sille ei välttämättä voida antaa täyttä painoarvoa.
Usein hoitotahto laaditaan kirjallisesti, mutta mikään laki ei toisaalta aseta kirjallista muotoa hoitotahdon pätevyyden edellytykseksi. Mahdollista on siis ilmaista hoitotahto myös suullisesti. Jos hoitotahto ilmaistaan suullisesti silloin, kun potilas jo on terveydenhuollon toimintayksikössä hoidettavana, voidaan hoitotahto kirjata ylös potilasta koskeviin potilasasiakirjoihin.
Hoitotahdon laatiminen kirjalliseksi dokumentiksi kuitenkin kannattaa, vaikkei se välttämätöntä olekaan. Suullisen hoitotahdon olemassaolo ja tarkka sisältö on nimittäin vaikeampi näyttää. Hoitotahdon voi esimerkiksi kirjata Omakanta-palveluun. Lisää varmuutta hoitotahdon laatimiseen tuo myös todistajien käyttäminen, vaikkei sekään välttämätöntä ole. Kun todistajat allekirjoituksillaan todistavat hoitotahdon oikeaksi, voidaan hoitotahdon sisältöön suhtautua luottavaisemmin.
Hoitotahdolle ei ole asetettu muotovaatimuksia, muttei myöskään sisällöllisiä vaatimuksia. Käytännössä eri henkilöiden hoitotahdot voivat siis olla varsin erityyppisiä. Hoitotahto voi olla yleisluontoinen tai määritellä potilaan hoitoon liittyviä toiveita varsin seikkaperäisestikin. Hoitotahto voi myös olla kokonaisvaltaisempi tai esimerkiksi kieltää vain yhden tietyn hoitomenetelmän. Hoitotahtoon on kuitenkin aina suositeltavaa liittää selvitys laatijan arvomaailmasta ja elämänasenteista, sillä tällainen informaatio voi antaa johtoa monenlaisista hoitolinjoista päätettäessä. Sen sijaan kaikkiin yksittäisiin hoitotoimenpiteisiin ei mitenkään voida hoitotahdossa ottaa kantaa.
Kun hoitotahto on kerran laadittu, sen ei tarvitse olla lopullinen, vaan hoitotahdon voi aina peruuttaa. Hoitotahdon voi perua hävittämällä asiakirjan tai suullisesti ilmaisemalla, ettei hoitotahto enää ole voimassa. Hoitotahdon saa peruutettua myös tekemällä uuden hoitotahdon, sillä useista peräkkäin luoduista hoitotahdoista vain viimeisin on voimassa.
Hoitotahdon merkitys potilaan hoidossa
Hoitotahto aktualisoituu vasta sellaisessa tilanteessa, jossa potilas on tullut kyvyttömäksi ilmaisemaan hoitotahtonsa. Kun potilaalta ei enää voida pyytää hänen suostumustaan hoitotoimenpiteisiin, etsitään vastausta potilaan etukäteen ilmaisemasta hoitotahdosta, jos sellainen on saatavilla.
Hoitohenkilökunnan täytyy noudattaa potilaan hoitotahdossaan ilmaisemaa tahtoaan – yhtä lailla kuin heidän tulisi noudattaa itsemääräävän potilaan suullisesti hoitonsa yhteydessä ilmaisemaa tahtoaan. Jos potilaan katsotaan ilmaisseen hoitotahtonsa vakaasti ja pätevästi, ei hänelle saa antaa hänen tahtonsa vastaista hoitoa, vaikka hoidon antamatta jättäminen voisi olla haitallista potilaan terveydelle. Potilaan on mahdollista antaa esimerkiksi elvyttämiskielto.
Vaikka hoitotahto lähtökohtaisesti sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöitä, voidaan hoitotahdosta joskus joutua poikkeamaan. Jos hoitohenkilökunnalla on perusteltua syytä epäillä, että potilas on esimerkiksi käsittänyt väärin hoidon sisällön tai että potilaan hoitotahto on muuttunut, voidaan hoitotahtoa olla noudattamatta.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Hoitotahto kannattaa laatia silloin, kun vielä on terve ja sairaus ei ole vaikuttanut päätöksentekokykyyn.
- Vaikka muotovaatimuksia ei ole, on hoitotahto suositeltavaa laatia kirjallisena.
- Todistajien käyttäminen lisää hoitotahdon luotettavuutta.
- Hoitotahdosta kannattaa kertoa myös läheisille.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa