- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Hoitotahto on tahdonilmaisu, jolla potilas ennakoivasti kertoo, miten hän tahtoo itseään vastaisuudessa hoidettavan. Hoitotahto on tarkoitus tehdä niitä tilanteita varten, joissa potilas ei enää itse kykene osallistumaan hoitopäätösten tekemiseen esimerkiksi tajuttomuuden, dementian tai muun vastaavan syyn vuoksi. Kun potilas on etukäteen laatinut hoitotahdon, voidaan häntä tällaisissakin tilanteissa hoitaa hänen tahtoaan kunnioittaen.
Hoitotahto itsemääräämisoikeuden ilmentymänä
Potilaalla on potilaslain mukaan itsemääräämisoikeus eli potilas on oikeutettu itse päättämään hänen henkilökohtaiseen koskemattomuuteensa puuttumisesta. Potilasta tulee näin ollen hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, ja tahdosta riippumaton hoito voi tulla kyseeseen vain harvoissa tilanteissa, joista on erikseen säädetty laissa (esimerkiksi päihdehuollon ja psykiatrisen sairaanhoidon yhteydessä). Hoitotahdon laatiminen on yksi tapa, jolla potilas voi käyttää itsemääräämisoikeuttaan terveydenhuollossa.
Hoitotahdon voi pätevästi laatia kuka tahansa, joka voi itse käyttää itsemääräämisoikeuttaan. Tällaisen henkilön laatima hoitotahto on pätevä eli se lähtökohtaisesti sitoo hoitohenkilökuntaa. Potilas on kelpoinen laatimaan hoitotahdon, jos hän kykenee hahmottamaan oman terveydentilansa ja mieltämään, millaisia vaikutuksia hänen hoitoa koskevilla valinnoillaan voi olla. Jos potilas ei ole kykenevä päättämään omasta hoidostaan, on häntä koskevissa tärkeissä hoitopäätöksissä kuultava hänen laillista edustajaansa, lähiomaistaan tai muuta läheistä.
Pätevän hoitotahdon laatimiselle ei ole asetettu mitään selkeää ikärajaa, vaan alaikäinenkin henkilö voi pätevästi laatia hoitotahdon. Edellytyksenä kuitenkin on, että alaikäisen täytyy ikänsä ja kehitystasonsa puolesta olla riittävän kypsä päättämään hoidostaan. Muussa tapauksessa alaikäistä hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.
Hoitotahdon muoto ja sisältö
Missään laissa ei ole hoitotahtoa koskevia muotomääräyksiä, vaan hoitotahdon voi laatia vapaamuotoisesti. Suullinenkin hoitotahto on siis pätevä, mutta suositeltavampaa on laatia hoitotahto kirjallisesti. Näin vältytään esimerkiksi hoitotahdon tulkintaan ja olemassaoloon liittyviltä epäselvyyksiltä, ja hoitotahto on tällöin myös helpompi säilöä. Kirjalliseen muotoon laaditusta hoitotahdosta käytetään myös nimitystä hoitotestamentti.
Kun hoitotahto laaditaan kirjallisena, on viisasta pyytää myös kaksi todistajaa allekirjoituksellaan todistamaan hoitotahto oikean henkilön laatimaksi ja allekirjoittamaksi. Todistajien käyttäminen ei ole hoitotahdon pätevyyden edellytys, mutta se lisää dokumentin luotettavuutta. Hoitotahdon pätevyyden todistamiseksi voi olla kannattavaa hankkia hoitotahdon liitteeksi myös lääkärin lausunto siitä, että hoitotahdon laatija on laatimishetkellä ollut kelpoinen päättämään itseään koskevista asioista.
Hoitotahdon laatimisessa voi käyttää apuna valmista hoitotahtolomaketta, joita saa esimerkiksi sairaanhoitopiireistä, mutta pakollista se ei ole. Hoitotahdolle ei ole asetettu mitään sisällöllisiä vaatimuksia, vaan hoitotahdossa voi oman mielensä mukaisesti esittää joko yksityiskohtaisia toiveita tai laajempia hoitolinjoja koskevia ajatuksia. Tavallista on kieltää hoitotahdossa esimerkiksi elvytys tai elämää keinotekoisesti ylläpitävien toimintatapojen käyttäminen. Tiettyjä hoitomenetelmiä tai toimenpiteitä koskevien tahdonilmausten lisäksi hoitotahtoon kannattaa kuitenkin liittää myös yleisluontoisempi selostus omista arvoistaan ja elämänasenteistaan. Lisäksi hoitotahdossa voidaan määrätä esimerkiksi siitä, kuka omaisista saa tehdä tärkeimmät päätökset hoidosta silloin, kun potilas ei siihen itse kykene.
Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee kirjata hoitotahto aina potilasasiakirjoihin sen saannin jälkeen. Hoitotahdosta kannattaa myös ilmoittaa läheisille. Paperisen hoitotahdon säilyttämisen ohella mahdollista on tallettaa hoitotahto verkossa olevaan Omakanta-järjestelmään, jossa se on useiden terveydenhuollon toimintayksiköiden käytettävissä.
Hoitotahdon sitovuus
Hoitotahto lähtökohtaisesti sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöitä eli potilaan hoitotahtoa täytyy kunnioittaa. Tämä pätee myös kiireellisen hoidon tilanteissa, jos potilas on ilmaissut tahtonsa vakaasti ja pätevästi. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan sellaista hoitoa, jota annetaan potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi, ja jota normaalisti annetaan silloinkin, kun selvyyttä potilaan tahdosta ei ole. Esimerkiksi vakaasti ja pätevästi ilmaistua elvytyskieltoa tulee noudattaa silloinkin, kun elvyttämättä jättäminen saattaisi aiheuttaa jopa potilaan menehtymisen.
Myös potilaan laillisen edustajan, lähiomaisten ja läheisten tulee kunnioittaa potilaan laatimaa hoitotahtoa. Joltakulta em. henkilöistä tarvitaan suostumus potilasta koskeviin tärkeisiin hoitopäätöksiin silloin, kun potilas ei itse pysty päättämään hoidostaan. Suostumusta antaessaan näiden henkilöiden tulee huomioida potilaan mahdollisesti ilmaisema hoitotahto.
Ammattihenkilöt voivat poiketa hoitotahdosta ainoastaan, jos perustellusta syystä epäillään hoitotahdon pätevyyttä. Tällaisia tilanteita voi esiintyä silloin, kun potilas ei esimerkiksi ole hoitotahtoaan tehdessään riittävästi ymmärtänyt, mitä on ollut tekemässä: hän on esimerkiksi voinut käsittää sairautensa etenemisen tai oman terveydentilansa väärin.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Hoitotahto kannattaa laatia silloin, kun on vielä terve, jotta hoitotahdon pätevyyden suhteen ei heräisi epäilyksiä.
- Hoitotahto kannattaa aina laatia kirjallisena, vaikka suullinenkin hoitotahto on pätevä. Lisäksi kannattaa käyttää todistajia.
- Hoitotahdon olemassaolosta kannattaa kertoa omaisille ja sen voi tallentaa Omakanta-järjestelmään.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa