- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Eutanasiasta eli armokuolemasta on käyty vilkasta keskustelua. Siitä ei tällä hetkellä ole Suomessa erityistä lainsäädäntöä, vaan eutanasiaan sovelletaan muun muassa rikoslain ja potilaslain yleisiä sääntöjä.
Eutanasia jaetaan usein passiiviseen ja aktiiviseen eutanasiaan. Aktiivisen eutanasian tekijä tappaa vakavasti sairaan potilaan tämän pyynnöstä, omalla teollaan, tavalla tai toisella. Potilaan kuolema siis seuraa väistämättä tekijän teosta. Teko on potilaan kuoleman riittävä edellytys.
Passiivista eutanasiaa on ensinnäkin potilaan elämää ylläpitävien hoitojen lopettaminen. Tämäkin tietysti perustuu vakavasti sairaan potilaan tahtoon. Niin ikään passiivista eutanasiaa on se, että tekijä ei aloita tiettyä hoitotoimenpidettä, joka pitäisi potilaan elossa vielä jonkin aikaa. On melko epäselvää, miten luokitellaan itsemurhan avustaminen. Kyse voisi olla esimerkiksi siitä, että tekijä antaa lähes liikuntakyvyttömälle potilaalle pyynnöstä lääkepurkin, jonka sisällöllä potilas voi tappaa itsensä.
Aktiivinen eutanasia on Suomessa kiellettyä ja rangaistavaa. Kyse on henkirikoksesta, yleensä surmasta tai taposta. Kummassakin on kyse toisen ihmisen tahallisesta tappamisesta. Tahallisuus vaatii tietoisuutta. Yleensä aktiivisen eutanasian tekijä on ilman muuta tietoinen, mutta voidaan toki kuvitella tilanne, jossa potilas esimerkiksi huijaa tekijää, eikä tämä tiedä antavansa kuolettavaa annosta. Tällöin kyse ei olisi tahallisesta henkirikoksesta, mutta mahdollisesti kuolemantuottamuksesta.
Aktiivinen eutanasia lienee yleensä surma. Surma on tappo, joka on tehty lieventävien asianhaarojen vallitessa, ottaen huomioon muun muassa tekijän motiivit sekä poikkeukselliset olosuhteet. Surmasta tuomitaan vankeutta neljästä kymmeneen vuotta. Oikeusoppineet ovat tosin esittäneet, että aktiivista eutanasiaa voitaisiin arvioida vielä lievemmin. Rangaistusasteikkoa voidaan lieventää tai rangaistus jättää kokonaan tuomitsematta, jos katsotaan, että teko on erityisistä syistä rinnastettava anteeksiannettavaan tekoon.
Sen sijaan passiivinen eutanasia on sallittua, sikäli kuin se tehdään hyvän lääketieteellisen käytännön mukaan. Saattohoidon loppuvaiheessa, niin kutsutussa terminaalihoidossa, ei yritetä väkisin jatkaa potilaan elämää vastoin hänen tahtoaan. Olennaista on, että parantumattomasti sairaan potilaan kipua lievennetään ja loppuelämää helpotetaan. Yleensäkin potilaslaki edellyttää, että potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoitotoimesta, esimerkiksi avanteesta, hänen tahtoaan kunnioitetaan.
Myöskään itsemurhan avustaminen tai edistäminen ei lähtökohtaisesti ole rangaistavaa; siihen ei näet sovellu mikään rikoslain pykälä. Tämä johtuu siitä, että avustusteon jälkeenkin potilas voi vielä itse päättää omasta hengestään. Esimerkiksi lääkepurkin antava avustaja ei tapa potilasta, koska tämä avustusteko ei vielä sinänsä riitä aiheuttamaan kuolemaa.
Eutanasiasta keskusteltaessa siis kannattaa eritellä, onko kyse aktiivisesta pyynnöstä tappamisesta, vaiko epäsuoremmasta kuoleman jouduttamisesta. Aktiivinen eutanasia on rangaistavaa. Sen sijaan rangaistavaa ei ole hoidon päättäminen potilaan vakaasta pyynnöstä, eikä liioin itsemurhan avustaminen.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.