- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Hoitotahdolla voidaan varmistaa etukäteen, että mahdollisen harkinta- ja päätäntäkyvyn menetyksestä huolimatta itseään koskevat hoitomenetelmät ja hoitotoimenpiteet vastaavat omaa tahtoa. Hoitotahto olisi hyvä olla olemassa jokaisella henkilöllä, sillä se ensinnäkin mahdollistaa oman tahdon mukaisen hoidon saannin tai hoidosta kieltäytymisen. Toiseksi se helpottaa huomattavasti omaisten ja hoitohenkilökunnan taakkaa hoitotoimenpiteistä päätettäessä.
Pätevän hoitotahdon laatiminen
Hoitotahdon tekeminen edellyttää, että henkilö pystyy ymmärtämään oman terveydentilansa sekä tahdonilmaisunsa merkityksen ja sisällön. Tästä syystä hoitotahto kannattaakin tehdä terveenä ja nuorena. Tarvittaessa hoitotahtoon voidaan liittää lääkärin lausunto siitä, että henkilö oli täysin kykeneväinen tekemään itseään koskevia päätöksiä hoitotahtoa laatiessaan. Hoitotahdon olemassaolosta on hyvä ilmoittaa omaisille ja tallentaa se esimerkiksi Omakanta-palveluun. Lompakossaan voi myös pitää hoitotahtokorttia, joka kertoo hoitotahdon olemassaolosta.
Kirjallinen muoto ei ole hoitotahdon pätevyyden edellytys, vaan hoitotahdon saa ilmaista vapaamuotoisesti. Suullinenkin hoitotahto on siis pätevä. Kirjallinen muoto kuitenkin lisää hoitotahdon luotettavuutta ja vähentää tulkintavirheiden mahdollisuutta suulliseen hoitotahtoon verrattuna. Näin ollen hoitotahto on syytä laatia nimenomaan kirjallisena.
Kirjallisesti tehdylle hoitotahdolle eli hoitotestamentille ei ole asetettu muotovaatimuksia. On kuitenkin hyvä varmistaa, että tietyt seikat ovat ainakin sisällytettyinä siihen. Ensinnäkin hoitotahdon sisältävään asiakirjaan on yksilöitävä laatijan henkilötiedot, allekirjoitus sekä päivämäärä, jona hoitotahto tehtiin. Lisäksi kahden esteettömän todistajan on suositeltavaa todistaa asiakirja oikeaksi allekirjoituksillaan.
Kirjallisen hoitotahdon sisältö
Hoitotahdossa esitetyt itse hoitoa koskevat määräykset voivat olla hyvin yksinkertaiset tai moninaiset. Yksinkertaisimmillaan hoitotahto voi sisältää esimerkiksi elintoimintoja keinotekoisesti ylläpitävien toimenpiteiden kieltämisen tai sallimisen. Tämä on varsin tyypillinen hoitotahtoon otettava kielto. Hoitotahdossa voidaan kieltojen ohella esittää hoitoon liittyviä toivomuksia, mutta mitä tahansa hoitoa potilas ei toki voi hoitohenkilökuntaa sitovasti vaatia. Hoitohenkilökunta ei esimerkiksi voi antaa potilaalle hoitoa, joka ei ole lääketieteellisesti hyväksyttävissä.
Koska hoitotahdossa ei käytännössä ole mahdollista varautua kaikkiin mahdollisiin hoitomuotoihin ja hoitotarpeeseen johtaviin tilanteisiin, kannattaa hoitotahtoon sisällyttää yleisempiä periaatteita hoitolinjoista ja hoitotavoista, jotka kuvastavat henkilön asenteita ja arvoja. Näiden avulla sekä omaisilla että hoitohenkilökunnalla on työkaluja pyrkiä henkilön omaa tahtoa vastaavaan päätöksentekoon.
Hoitotahdon voi kirjoittaa kokonaan omin sanoin tai sen voi laatia valmiiseen hoitotahtolomakkeeseen. Hoitotahtolomakkeitakin on erilaisia, sillä monet eri tahot ovat laatineet niitä. Toiset lomakkeet ovat sisällöltään varsin tiiviitä ja potilaan tarvitsee vain allekirjoittaa ja päivätä lomake. Toiset puolestaan voivat olla useiden sivujen mittaisia ja sisältää paljon tilaa potilaan erilaisia toivomuksia ja hänen arvomaailmaansa koskevia kuvauksia varten. Lomakkeita on saatavilla esimerkiksi sairaanhoitopiireistä sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ja Muistiliiton www-sivuilta.
Hoitotahdon sitovuus
Kirjallinen hoitotahto sitoo hoitohenkilökuntaa sekä omaisia hoitoa annettaessa ja siitä päätettäessä. Hoitotahdosta voidaan poiketa vain, jos hoitohenkilökunta arvioi henkilön ymmärtäneen hoitotoimenpiteen sisällön taikka sairauden etenemisen väärin. Myös silloin hoitotahtoa voidaan olla noudattamatta, jos henkilön tahtotilan voidaan perustellusti olettaa muuttuneen, vaikkei hän olisikaan antanut uutta hoitotahtoa.
Jos potilas on pätevästi ja vakaasti ilmaissut hoitotahtonsa, ei hänelle saada antaa edes kiireellistä hoitoa, jota normaalisti tulisi antaa, vaikka potilaan tahdosta ei saataisi selvitystä. Kiireellinen hoito tarkoittaa sellaista hoitoa, jota esimerkiksi päivystyspotilaalle täytyy antaa hänen henkeään tai terveyttään välittömästi uhkaavan vaaran torjumiseksi.
Potilaan laillinen edustaja, lähiomainen tai muu läheinen osallistuu potilaan hoidosta päättämiseen silloin, kun potilas ei itse voi päättää hoidostaan. Kun tällaista henkilöä kuullaan potilaan tahdon selvittämiseksi tai häneltä pyydetään suostumusta johonkin hoitoon, on laillisen edustajan tai läheisen otettava huomioon potilaan ilmaisema hoitotahto.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Kirjallinen muoto ei ole hoitotahdon pätevyyden edellytys, mutta käytännön syistä hoitotahto kannattaa aina laatia kirjalliseen muotoon.
- Hoitotahto kannattaa laatia jo silloin, kun on vielä nuori ja terve. Hyvissä ajoin laadittua hoitotahtoa kannattaa toki ajan myötä tarkastaa ja päivittää.
- Hoitotahdon olemassaolosta kannattaa kertoa läheisille ja hoitotahdon voi tallettaa Omakanta-järjestelmään.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa