- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Hoitotahto on henkilön tahdonilmaisu omasta hoidostaan sellaisia tilanteita varten, joissa hän ei enää ole kykenevä ilmaisemaan hoitoa koskevaa tahtoaan. Käytännössä näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun henkilö joutuu tajuttomaan tilaan tai hänellä on pitkälle edennyt muistisairaus. Lähtökohtaisesti hoitohenkilökunnan tulee noudattaa potilaan pätevästi ilmaisemaa hoitotahtoa. Hoitotahdon avulla henkilö voi ilmaista tahtonsa esimerkiksi elämää hetkellisesti pidentävien hoitojen lopettamisesta. Mitään tiettyä määrämuotoa tai vähimmäissisältöä hoitotahdon ilmaisulle ei ole.
Pätevä hoitotahdon ilmaisu
Hoitotahdon pätevälle ilmaisulle ei ole asetettu esimerkiksi ikärajaa tai määräaikaa. Hoitotahdon saattaa siis pätevästi voida laatia alle 18-vuotiaskin, ja hoitotahdon voi laatia jo hyvissä ajoin ennen terveydentilan heikkenemistä. Pätevyyden kriteeri on se, että hoitotahdon laatijan on täytynyt hoitotahtoaan ilmaistessaan olla kelpoinen itse päättämään hoidostaan eli kelpoinen käyttämään potilaan itsemääräämisoikeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön on täytynyt kyetä ymmärtämään oma terveydentilansa sekä käsittää, mikä merkitys hoidosta kieltäytymisellä tai siihen suostumisella on.
Alaikäisen laatima hoitotahto on pätevä, jos hän on ikänsä ja kehitystasonsa puolesta riittävän kypsä päättääkseen omasta hoidostaan. Viime kädessä alaikäisen kypsyyden riittävyyden arvioi hoitava lääkäri. Jos alaikäisen ei katsota olevan kelpoinen päättämään hoidostaan, hoidetaan häntä yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.
Aina täysi-ikäinenkään henkilö ei ole kykenevä päättämään omasta hoidostaan, jolloin hän ei voi myöskään laatia pätevää hoitotahtoa. Hoitotahdon ilmaisun pätevyyttä voidaan pyrkiä todistelemaan liittämällä hoitotahtoon lääkärin lausunto, jossa esitetään arvio hoitotahdon laatijan henkisestä tilasta. Suositeltavaa onkin laatia hoitotahto hyvissä ajoin, nuorena ja terveenä.
Ilmaisun muoto ja sisältö
Hoitotahdon ilmaisulle ei ole säädetty muotomääräyksiä, joten hoitotahdon saa ilmaista vapaamuotoisesti. Hoitotahdon voi siis tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. Hoitotahto olisi kuitenkin viisasta tehdä aina kirjallisesti, jotta se olisi helposti säilöttävissä ja sen olemassaolo olisi helppo näyttää. Lisäksi kirjallinen muoto auttaa välttämään hoitotahdon sisältöön liittyviä tulkintaongelmia. Kirjallisessa hoitotahdossa on hyvä olla laatijan allekirjoitus sekä päiväys.
Hoitotahdon ilmaisemiseen on hyvä käyttää todistajia, jotka allekirjoituksillaan todistavat hoitotahdon olevan lähtöisin oikeasta henkilöstä. Todistajiksi kannattaa valita kaksi henkilöä, jotka eivät ole hoitotahdon laatijaan sellaisessa suhteessa, että he saattaisivat suoraan hyötyä hänen menehtymisestään.
Hoitotahdossa voi olla hyvinkin yksityiskohtaisia erityistoiveita, ja henkilö voi vapaasti valita hoitotahtonsa sisällön. Mahdollisesti siinä voi ilmaista kieltäytymisen tietyistä hoitotoimenpiteistä tai valtuuttaa toisen henkilön tekemään hoitopäätökset puolestaan. Todella suppea ja lyhytkin tahdonilmaisu on mahdollinen, mutta se voi aiheuttaa kiperiä lisäkysymyksiä. Yksittäisiä hoitomenetelmiä ja toimenpiteitä koskevien toivomusten tai kieltojen lisäksi hoitotahtoon kannattaa liittää muistio, jossa hoitotahdon laatija kertoo omasta arvomaailmastaan ja elämänasenteestaan hieman laajemminkin.
Hoitotahto voidaan kirjoittaa omin sanoin tai laatia valmista lomaketta käyttäen. Hoitotahtolomakkeita saa esimerkiksi sairaanhoitopiireistä ja monilta nettisivuilta. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Muistiliiton www-sivuilta voi ladata täytettävän hoitotahtolomakkeen. Lomakkeissakin on selkeitä eroja: toiset ovat yksinkertaisia ja lyhyitä, toiset perusteellisia ja monen sivun mittaisia.
Hoitotahdosta kannattaa kertoa läheisille, jotta he tietävät sen olemassaolosta mahdollisen sairauden tai onnettomuuden sattuessa. Myös hoitavalle lääkärille hoitotahdosta on syytä mainita. Paperisen hoitotahdon voi ottaa mukaansa terveydenhuollon toimintayksikköön, jossa se liitetään potilasasiakirjoihin. Mahdollista on myös tallettaa hoitotahto sähköisessä muodossa Omakanta-järjestelmään, jossa se on useiden yksityisten ja julkisten terveydenhuollon toimintayksiköiden saatavissa. Varmuuden vuoksi myös lompakossaan voi kantaa mukanaan hoitotahtokorttia, joka kertoo hoitotahdon olemassaolosta.
Hoitotahdon voi koska tahansa peruuttaa tai sen sisältöä voi muuttaa. Perumisen voi ilmaista esimerkiksi suullisesti tai kirjallisen hoitotahdon hävittämällä. Myös uuden hoitotahdon laatiminen kumoaa vanhemman hoitotahdon.
Hoitotahdon käytännön vaikutus terveydenhuollossa
Hoitotahto on voimassa vasta silloin, kun henkilö ei voi itse ilmaista tahtoaan. Jos henkilö on siis vielä kelpoinen käyttämään itsemääräämisoikeuttaan, ei hänen tahtoaan selvitetä hoitotahtoa lukemalla. Tällöinhän potilaan mielipidettä voidaan tiedustella häneltä itseltään.
Hoidon suorittavien ammattihenkilöiden on noudatettava hoitotahtoa parhaimpien mahdollisuuksien mukaan. Kiellot sitovat terveydenhuollon ammattilaisia sekä ohjaavat omaisia, ellei ole perusteltua syytä epäillä esimerkiksi potilaan tahdon muuttuneen tai tahdonilmaisun olevan seurausta väärinkäsityksestä. Jos potilas on kuitenkin pätevästi ja vakaasti ilmaissut tahtonsa, sitoo hoitotahto hoitohenkilökuntaa myös silloin, kun potilaalle muuten olisi annettava kiireellistä hoitoa välittömästi henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran välttämiseksi.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.