Minilex - Lakipuhelin

Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Eräs potilaan keskeisistä oikeuksista on itsemääräämisoikeus eli oikeus päättää omasta hoidostaan. Potilaan suostumus lähtökohtaisesti vaaditaan hoidon antamiseen, ja potilaan tahtoa tulee kunnioittaa, vaikka hän kieltäytyisikin hoidosta. Kaikissa tilanteissa potilas ei kuitenkaan ole kykenevä ilmaisemaan hoitoa koskevaa tahtoaan. Jos potilas on esimerkiksi tiedottomassa tilassa tai hänellä on vakava muistisairaus, ei potilas ole kelpoinen käyttämään itsemääräämisoikeuttaan. Tällöin potilaan tahtoa vastaavasta hoidosta täytyy pyrkiä saamaan selvitys muulla tavoin.

 

Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen tarkoitus

Edunvalvontavaltuutus on määrämuotoinen valtakirja, jolla henkilö voi valtuuttaa etukäteen valitsemansa ihmisen päättämään itseään koskevista hoitotoimenpiteistä. Edunvalvontavaltuutus tehdään niiden tilanteiden varalle, kun henkilö ei enää ole itse kykeneväinen lausumaan kantaansa hoitotoimenpiteistä.

Hoitotahto on sen sijaan henkilön tahdonilmaisu siitä, miten hän haluaa itseään hoidettavan hoitotahdosta ilmenevissä tilanteissa. Koska hoitotahdossa on käytännössä mahdotonta luetella kaikkia mahdollisia hoitotoimenpiteitä ja hoitoa edellyttäviä tilanteita, voi edunvalvontavaltuutus olla parempi vaihtoehto.

Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen ero liittyykin juuri siihen, kuka tekee hoitoa koskevat päätökset. Hoitotahdossa potilas itse ilmaisee hoitoa koskevan tahtonsa, kun taas edunvalvontavaltuutuksen nojalla päätökset tekee valtuutettu. Toisaalta edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ne voivat olla voimassa yhtä aikaa.  Jos henkilö on pätevässä hoitotahdossa lausunut aiemmin kantansa esimerkiksi elämää ylläpitävien hoitotoimenpiteiden käytöstä, voidaan valtuutetunkin olettaa olevan sidottu tähän tahtoon.

 

Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen pätevyys

Sekä edunvalvontavaltuutus että hoitotahto on täytynyt laatia siten, että niiden laatija on ymmärtänyt niiden merkityksen. Hoitotahdon pätevyyden suhteen ei kuitenkaan ole asetettu muita edellytyksiä kuin hoitotahdon laatijan kelpoisuus päättää omasta hoidostaan. Siinä missä hoitotahdon voi laatia omalla tyylillään, on edunvalvontavaltuutuksen laatimista säännelty tarkemmin.

Hoitotahdon voi siis laatia vapaamuotoisesti, ja suullinenkin tahdonilmaisu voi olla pätevä hoitotahto. Kuitenkin suositeltavaa on laatia hoitotahto aina kirjalliseksi asiakirjaksi, ns. hoitotestamentiksi, jotta hoitotahdon olemassaolo ja sisältö olisi helpompi todentaa. Hoitotahto kannattaa allekirjoittaa ja päivätä sekä pyytää myös kahta esteetöntä todistajaa allekirjoittamaan hoitotahto. Sinänsä laki ei kuitenkaan aseta mitään muotomääräyksiä hoitotahdon laatimisen suhteen. Hoitotahdon sisällöstäkin sen laatija voi vapaasti päättää itse, ja käytännössä eri henkilöiden hoitotahdot voivat olla varsin erilaisia. Hoitotahto voi olla yhtä hyvin valmiille lomakkeelle laadittu kuin hoitotahdon laatijan omakätisesti kirjoittamakin.

Edunvalvontavaltuutus sen sijaan on määrämuotoinen dokumentti, joka on aina tehtävä kirjallisesti. Edunvalvontavaltuutuksesta on muun muassa käytävä ilmi valtuutetun ja valtuuttajan henkilötietojen lisäksi ilmoitettava varavaltuutettu sekä ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Edunvalvontavaltuutus voi sisältää myös määräykset siitä, miten valtuutetun toimintaa tulee valvoa. Kahden esteettömän todistajan on allekirjoitettava edunvalvontavaltuutus.

Edunvalvontavaltuutuksen perusteella valtuuttajan asioista päättäminen edellyttää, että Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa valtakirjan ja lääkäri on lausunnossaan todennut valtuuttajan menettäneen kykynsä päättää itseään koskevista asioista. Digi- ja väestötietovirasto siis vahvistaa edunvalvontavaltuutuksen valtuutetun pyynnöstä vasta siinä vaiheessa, kun valtuuttaja on jo menettänyt päätöksentekokykynsä.

Valtakirjan laatiminen ei välttämättä edellytä asiantuntijan apua, mutta lakimieheen turvautuminen on suotavaa. Ilman oikeudellista ammattitaitoa esimerkiksi muotovaatimusten täyttymisestä on vaikea saada varmuutta.

Vinkit

  • Hoitotahdossa laatija kertoo omista hoitoa koskevista toiveistaan. Edunvalvontavaltuutuksella taas voi valtuuttaa jonkun toisen päättämään hoidostaan.
  • Hoitotahdon voi laatia vapaamuotoisesti, kun taas edunvalvontavaltuutus tulee laatia muotomääräyksiä noudattaen. Suositeltavaa kuitenkin on laatia hoitotahtokin kirjallisesti.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa