Minilex - Lakipuhelin

Potilaan itsemääräämisoikeus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Potilaan itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan potilaan oikeutta itse päättää hänen henkilökohtaiseen koskemattomuuteensa puuttumisesta. Pääsääntöisesti potilasta ei voida hoitaa tai tutkia vastoin hänen tahtoaan, vaan hän voi vapaasti valita joko suostua tai kieltäytyä. Hoidon tulee tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

 

Lähtökohtana potilaan suostumus hoitoon

Potilaan hoitaminen edellyttää hänen suostumustaan, vaikka hoitoa sinänsä voitaisiinkin pitää lääketieteellisesti perusteltuna ja potilaan edun mukaisena. Jotta potilas voisi päättää omasta hoidostaan, hänen täytyy ymmärtää omia etujaan ja toimintansa seurauksia. Hänen on kyettävä harkitsemaan päätöstään. Jos potilas ei ole tällä tavalla kompetentti eli kelpoinen käyttämään päätösvaltaa, potilaan tahdon selvittämiseksi kuullaan hänen laillista edustajaansa tai läheisiään. Sen sijaan läheinen ei voi antaa suostumusta potilaan hoitoon liittyviin toimenpiteisiin silloin, kun kyse on potilaasta, joka on itsekin kelpoinen käyttämään itsemääräämisoikeuttaan.

Potilaan antaman suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen, ja potilaan on halutessaan tullut saada riittävästi hänen ymmärrettävissään olevaa informaatiota päätöksensä perustaksi. Potilaalla on kuitenkin oikeus myös kieltäytyä tiedon vastaanottamisesta.

Potilaalta voidaan hankkia suostumus hoitoon vapaamuotoisesti. Riittävää siis on, että potilas ilmoittaa suullisesti, miten hän haluaa itseään hoidettavan. Kirjallisen suostumuksen pyytäminen potilaalta voisi tulla kyseeseen tilanteessa, jossa saattaa jälkikäteen ilmetä epäselvyyksiä suostumuksen olemassaolosta. Kirjallisen suostumuksen hankkiminen on kuitenkin poikkeuksellista.

Aina nimenomaista suostumusta ei välttämättä tarvita. Vähäinen hoitotoimenpide, jolla ei merkittävästi puututa potilaan koskemattomuuteen, voi tulla kyseeseen ilman potilaan nimenomaista suostumustakin. Potilaan oma-aloitteinen hakeutuminen terveydenhuoltoon voidaan tulkita hiljaiseksi suostumukseksi, joka oikeuttaa vähäiset hoitotoimenpiteet ilman potilaan suoranaisesti antamaa suostumustakin.

Sen sijaan mittavammat hoitotoimenpiteet, jotka merkitsevät vähäistä suurempaa puuttumista potilaan koskemattomuuteen, edellyttävät pääsääntöisesti potilaan nimenomaisen suostumuksen. Erityisesti silloin, kun hoitotoimenpide pitää sisällään riskejä tai on mahdollista tehdä valinta useamman hoitotoimenpiteen välillä, tulisi potilaan tahto selvittää.

Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta ja keskeyttää hoito. Pätevä kieltäytyminen ei edellytä sitä, että potilaan tulisi esittää rationaalisia syitä kieltäytymiselleen – kunhan kyseessä kuitenkin on kompetentti potilas. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Se, että potilas kieltäytyy yhdestä lääkärin ehdottamasta hoitovaihtoehdosta, ei siis tarkoita hoitosuhteen päättymistä. Tällöin lääkäri voisi ehdottaa jotain toista mahdollista hoitoa, jonka aloittaminen toki yhtä lailla vaatisi potilaan suostumuksen.

Potilaan itsemääräämisoikeus kattaa myös sen, ettei hänen ole pakko suostua toimimaan ns. opetuspotilaana, kun kyseisessä terveydenhuollon yksikössä koulutetaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Tämän lisäksi potilaan hoito on järjestettävä ja häntä tulee kohdella siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan.

 

Potilas, joka on kykenemätön käyttämään itsemääräämisoikeuttaan

Aina täysi-ikäinenkään potilas ei ole kykenevä käyttämään itsemääräämisoikeuttaan. Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveyden häiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Potilaan laillinen edustaja voi olla esimerkiksi holhooja tai potilaan valtuuttama henkilö, kun taas lähiomaisiin kuuluu lähinnä potilaan lähin perhepiiri (aviopuoliso, vanhemmat, lapset, sisarukset). Esimerkiksi avopuolisoa voitaisiin puolestaan kuulla muun läheisen ominaisuudessa.

Laillisen edustajan tai läheisen kuulemisen tarkoituksena on saada selvitystä potilaan tahdosta – ei siis lähiomaisen omasta mielipiteestä. Edustajalta tai läheiseltä toivotaan tällöin selvitystä esimerkiksi potilaan elämäntavasta ja -asenteesta, minkä pohjalta pyritään muodostamaan oletus siitä, miten potilas tahtoisi itseään hoidettavan, jos pystyisi itse ilmaisemaan tahtonsa kyseisessä tilanteessa.

Edellä kuvatuissa tärkeissä hoitopäätöksissä tulee hoitoon saada potilaan laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Suostumusta antaessaan edustajan tai läheisen tulee kuitenkin ottaa huomioon potilaan aiemmin ilmaisema tahto. Jos tällaista tahtoa ei ole ilmaistu, tulee päätöksessä huomioida potilaan henkilökohtainen etu.

Jos potilaan laillinen edustaja, lähiomainen tai muu läheinen kieltää hoidon antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen potilaalle, potilasta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä suostumisesta kieltäytyvän henkilön kanssa muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos potilaan lailliselta edustajalta, lähiomaiselta tai muulta läheiseltä ei saada asiassa selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.

Jos potilaan tahdosta ei tajuttomuuden tai muun syyn vuoksi voida saada selvitystä, on potilaalle annettava hänen henkeään tai terveyttään uhkaavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen hoito. Jos potilas on kuitenkin aikaisemmin vakaasti ja pätevästi ilmaissut hoitoa koskevan tahtonsa, ei potilaalle saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan.

 

Alaikäisen potilaan itsemääräämisoikeus

Alaikäisen itsemääräämisoikeudesta on säädetty laissa erikseen, sillä kovin nuori henkilö ei vielä välttämättä kykene riittävällä ymmärryksellä päättämään saamaansa hoitoon liittyvistä asioista. Alaikäisen potilaan mielipide hoitoa koskien on selvitettävä silloin, kun se on mahdollista hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden. Voidakseen määrätä hoidostaan alaikäisen henkilön täytyy siis olla riittävän kehittynyt ymmärtääkseen päätöksensä seuraukset. Lapsen tai nuoren itsemääräämisoikeutta arvioitaessa otetaan huomioon potilaan ikä, hänen kypsyytensä, hoitotoimenpiteen luonne ja hoitoon liittyvät riskit.

Laki ei määritä tiettyä ikärajaa sille, minkä ikäinen potilas voi itse käyttää itsemääräämisoikeuttaan, vaan lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön tulee ratkaista asia tapauskohtaisesti. Käytännössä usein 15 vuotta täyttänyttä nuorta on pidetty riittävän kypsänä päättämään itsenäisesti omasta hoidostaan. 12-vuotiaan mielipiteelle on puolestaan usein annettu painoarvoa hoidosta päätettäessä, vaikka lopullisen päätöksen olisi tehnyt huoltaja.

Jos alaikäinen potilas käyttää itse itsemääräämisoikeuttaan, hän saa myös kieltää hoitoaan ja terveyttään koskevien tietojen luovuttamisen vanhemmilleen. Aiemmin vakaasti hoitotahtonsa ilmaissut alaikäinenkin voi estää sellaisen kiireellisen hoidon, joka olisi vastoin hänen hoitotahtoaan. Kiireellistä hoitoahan annetaan potilaalle, joka on tajuton eikä pysty kyseisessä tilanteessa ilmaisemaan mielipidettään.

Jos alaikäinen potilas ei ole riittävän kehittynyt päättääkseen itse hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Usein nuoren lapsen hoidosta päättävät siis lapsen vanhemmat. Huoltaja tai muu laillinen edustaja ei kuitenkaan voi kieltää sellaista hoitoa, joka on tarpeen lapsen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi. Vanhemmat eivät siis esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen vedoten voi kieltää vakavan sairauden hoitamista.

 

Tahdosta riippumaton hoito

Tietyissä laissa säännellyissä tapauksissa potilasta voidaan hoitaa ilman hänen suostumustaankin. Kun on kyse potilaan tahdosta riippumattomasta hoidosta, noudatetaan mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa, tartuntatautilaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säädettyä.

Vinkit

  • Hoitotahdolla potilas voi ilmaista tahtonsa tulevan hoitonsa suhteen. Hoitotahto auttaa ohjaamaan potilaan hoitoa hänen tahtonsa mukaisesti silloin, kun potilas ei enää kykene ilmaisemaan tahtoaan.
  • Potilas voi kirjallisesti nimetä sen läheisen, jota hän haluaa kuultavan hänen tahtonsa selvittämiseksi ja jonka kanssa hoidon tulee tapahtua yhteisymmärryksessä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa