Minilex - Lakipuhelin

Mitä on hoitotahto?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Hoitotahdolla tarkoitetaan potilaan tahdonilmaisua tulevasta hoidostaan. Hoitotahto laaditaan, jotta hoitoa osataan antaa potilaan toiveiden mukaisesti potilaan ollessa kykenemätön osallistumaan hoitoratkaisuihin esimerkiksi tajuttomuuden, vakavan muistisairauden tai muun vastaavan syyn takia. Hoitotahto usein helpottaa omaisten ja lääkärien tehtäviä, sillä hoitohenkilökunnan tai omaisten ei tällöin tarvitse arvailla hoidettavan tahtoa. Hoitotahto on erityisen tärkeä tilanteissa, joissa esimerkiksi vanhus ei tahdo vastaanottaa elämää pidentäviä hoitoja kärsimystensä vuoksi.

 

Pätevästi ilmaistu hoitotahto

Hoitotahto on potilaan itsemääräämisoikeuden ilmentymä. Itsemääräämisoikeus on potilaalle potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista) taattu oikeus, joka tarkoittaa sitä, että potilaalla on oikeus päättää koskemattomuuteensa puuttumisesta. Käytännössä itsemääräämisoikeus ilmenee siten, että potilaan suostumus tarvitaan hoidon aloittamisesta, hoidon sisällöstä ja hoidon lopettamisesta päättämiseen. Potilasta tulee siis hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, ja tahdosta riippumaton hoito on mahdollista vain tietyissä lailla säädetyissä tilanteissa.

Potilaan täytyy kuitenkin olla kelpoinen päättämään hoidostaan, jotta hän voisi käyttää itsemääräämisoikeuttaan ja siten esimerkiksi laatia hoitotahdon. Potilas on tällä tavalla kelpoinen, jos hän kykenee hahmottamaan oman terveydentilansa oikein ja hän ymmärtää, mikä merkitys hoidosta kieltäytymisellä tai hoitoon suostumisella on. Pätevä hoitotahto on siis laadittu siten, että potilas on hoitotahtoa laatiessaan käsittänyt, mikä hoitotahdon sisältö on ja millaisia vaikutuksia hoitotahdon noudattamisella voi olla.

Hoitotahdon pätevyys ei ole suoraan sidottu sen laatijan ikään. Täysi-ikäinenkin henkilö voi olla kykenemätön päättämään hoidostaan esimerkiksi mielenterveyden häiriön vuoksi, jolloin hän ei voi laatia pätevää hoitotahtoakaan. Toisaalta alaikäinen potilas voi olla kelpoinen käyttämään itsemääräämisoikeuttaan ja laatimaan pätevän hoitotahdon, jos hän ikänsä ja kehitystasonsa puolesta on riittävän kypsä päättämään hoidostaan. Jos alaikäinen potilas ei ole mainitulla tavalla kypsä, häntä hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.

Oman hoitotahtonsa pätevyyttä voi pyrkiä varmistelemaan laatimalla hoitotahdon jo hyvissä ajoin – silloin, kun sairaus ei ole vielä vaikuttanut päätöksentekokykyyn. Hoitotahdon laatiminen voi olla ajankohtaista viimeistään silloin, kun potilaalla tiedetään olevan sairaus, joka edetessään vaikuttaa hänen kelpoisuuteensa. Hoitotahdon pätevyyttä voi pyrkiä todistelemaan liittämällä hoitotahtoon lääkärin lausunnon, jossa lääkäri esittää näkemyksensä hoitotahdon laatijan kelpoisuudesta.

 

Hoitotahdon muoto ja sisältö

Hoitotahto kannattaa tehdä kirjallisesti ns. hoitotestamentin muotoon, jos siihen on mahdollisuus. Sinänsä hoitotahto on kuitenkin muotovapaa asiakirja, joten suullisestikin ilmaistu hoitotahto on pätevä. Kirjalliseen muotoon laaditun hoitotahdon olemassaolo ja sisältö on kuitenkin helpompi todentaa kuin suullisesti ilmaistun tahdon. Käytännön syistä kirjallinen hoitotestamentti on siis luotettavin vaihtoehto, jonka kohdalla tulkintaongelmilta helpommin vältytään.

Kirjalliseen muotoon laadittu hoitotahto kannattaa allekirjoittaa ja päivätä. Lisäksi on suositeltavaa käyttää kahta riippumatonta todistajaa, jotka allekirjoituksillaan todistavat hoitotahdon oikean henkilön laatimaksi ja allekirjoittamaksi.

Potilas voi kirjoittaa hoitotahdon alusta alkaen oman tyylinsä mukaiseksi kertomukseksi. Hoitotahdossa voi siis omin sanoin kertoa itselleen tärkeisiin asioihin liittyvistä toivomuksista. Mahdollista on myös laatia hoitotahto käyttämällä valmista hoitotahtolomaketta, jolloin potilaan ei välttämättä tarvitse kuin allekirjoittaa ja päivätä valmis lomake. Lomakkeita on saatavissa sairaanhoitopiireistä ja useilta Internet-sivustoilta. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla on hoitotahtolomake, jonka voi ladata omalle tietokoneelleen ja täyttää.

Hoitotahdossa henkilö voi kuvata toiveitaan annettavan hoidon osalta tai esimerkiksi kieltää tekemästä tiettyjä hoitotoimenpiteitä. Potilas voi esimerkiksi kieltää elvyttämisen tai elämää keinotekoisesti ylläpitävät toimet. Tavallista on hoitotahdossa valtuuttaa joku lähiomaisista hoitopäätösten tekijäksi hoidettavan ollessa päätösten tekoon kykenemätön.

Yksittäisiä hoitomenetelmiä tai toimenpiteitä koskevien määräysten lisäksi hoitotahdossa kannattaa kertoa laajempiakin hoitolinjoja koskevia toiveita. Hoitotahtoon on hyvä liittää myös muistio, jossa potilas kuvailee yleisemmällä tasolla omaa ajatusmaailmaansa, arvojaan ja elämänasennettaan.

 

Hoitotahdon säilyttäminen ja muuttaminen

Kirjallinen hoitotahdon ilmaisu voidaan liittää esimerkiksi sairaskertomukseen tai potilas voi kuljettaa sitä mukanaan. Jos hoitotahto annetaan suullisesti, tulee se kirjata sairaskertomukseen. Vuodesta 2015 alkaen on ollut mahdollista tallentaa hoitotahto myös sähköisessä muodossa Omakanta-järjestelmään, missä se on monien yksityisten ja julkisten terveydenhuollon toimintayksiköiden käytettävissä. Omakanta-järjestelmään pääsee kirjautumaan osoitteessa www.kanta.fi esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla.

Hoitotahdon sisältöä voi potilas itse muuttaa milloin tahansa tai hoitotahdon voi peruuttaa kokonaan. Hoitotahdon voi perua ilmaisemalla perumisen suullisesti tai hävittämällä kirjallisen hoitotahdon. Vanhempi hoitotahto peruuntuu myös silloin, kun potilas laatii uuden hoitotahdon.

 

Hoitotahdon merkitys potilaan hoidossa

Hoitotahdolla pyritään ennakkoon varautumaan tilanteeseen, jossa hoidettava itse ei kykene päättämään omasta hoidostaan. Kun potilas tuo ilmi omat toiveensa, voidaan potilaan tahto ottaa huomioon hoidossa. Hoitotahto kuitenkin aktualisoituu vasta silloin, kun potilas tulee tällä tavalla kykenemättömäksi päättämään omasta hoidostaan. Muussa tapauksessahan potilaan tahtoa voidaan tiedustella häneltä itseltään.

Hoitotahto sitoo lääkäreitä sekä muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Hoitotahdosta voidaan poiketa ainoastaan silloin, kun on perusteltu syy uskoa, että potilaan tahto on myöhemmin muuttunut tai potilas on hoitotahtoa laatiessaan ymmärtänyt väärin esimerkiksi oman terveydentilansa, sairautensa tai hoidon sisällön.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

  • Hoitotahto kannattaa laatia silloin, kun on vielä terve. Tällöin hoitotahdon pätevyyttä ei ole syytä epäillä.
  • Hoitotahto on viisasta laatia kirjallisesti, vaikka se ei pakollista olekaan.
  • Hoitotahdossa kannattaa tarkkojen hoitoon liittyvien määräysten lisäksi kuvailla myös arvojaan ja ajatuksiaan yleisemmälläkin tasolla.
  • Hoitotahdon voi tallentaa sähköisessä muodossa Omakanta-järjestelmään.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]