- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Hoitotahto annetaan tulevaisuudessa mahdollisesti saatavien hoitojen varalta. Käytännössä hoitotahto tarkoittaa potilaan omaa tahdonilmaisua koskien sitä, millaista hoitoa hän tahtoo vastaanottaa tilanteessa, jossa hän ei ole enää kykenevä päättämään omasta hoidostaan. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun potilas on tajuton tai vakavasti muistisairas. Hoitotahtoa laatiessaan potilas käyttää itsemääräämisoikeuttaan, joka on potilaalle potilaslaissa säädetty keskeinen oikeus. Potilaan itsemääräämisoikeus merkitsee sitä, että potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Pätevä hoitotahto
Jotta terveydenhuollon ammattihenkilöt olisivat velvollisia noudattamaan potilaan hoitotahtoa, tulee potilaan tahdonilmaisun olla pätevä. Hoitotahto on pätevä silloin, kun hoitotahdon laatija on hoitotahdon ilmaistessaan ollut kelpoinen päättämään hoidostaan. Täysi-ikäinen henkilö on kelpoinen päättämään omasta hoidostaan eli käyttämään itsemääräämisoikeuttaan, kun hän pystyy ymmärtämään oman terveydentilansa ja hoitoa koskevan päätöksensä mahdolliset seuraukset.
Täysi-ikäinen henkilö voi olla myös kykenemätön ilmaisemaan hoitoa koskevan tahtonsa esimerkiksi mielenterveyden häiriön tai kehitysvammaisuuden vuoksi. Tällöin henkilö ei voi laatia pätevää hoitotahtoakaan. Tällaisissa tilanteissa tärkeitä hoitopäätöksiä tehtäessä kuullaan potilaan laillista edustajaa, lähiomaista tai muuta läheistä, ja tällaisen henkilön suostumus tarvitaan myös hoidon antamiseen potilaalle. Jos potilas on kuitenkin aiemmin, ollessaan vielä kelpoinen päättämään hoidostaan, laatinut pätevän hoitotahdon, tulee hoitotahto ottaa huomioon hänen hoidossaan.
Kelpoisuus laatia pätevä hoitotahto ei sinänsä ole sidoksissa hoitotahdon laatijan täysi-ikäisyyteen. Alaikäinenkin potilas voi olla kelpoinen laatimaan pätevän hoitotahdon, jos hän ikänsä ja kehitystasonsa puolesta on riittävän kypsä päättääkseen hoidostaan. Potilaan kypsyyden arvioiminen on terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävä. Jos alaikäinen potilas ei ole edellä kuvatulla tavalla riittävän kypsä, häntä hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.
Jotta epäilyksiä hoitotahdon pätevyyden suhteen ei myöhemmin ilmenisi, kannattaa hoitotahto laatia jo silloin, kun on vielä suhteellisen terve. Hoitotahdon pätevyyttä voi pyrkiä todistelemaan hankkimalla hoitotahdon liitteeksi lääkärin lausunnon, jossa lääkäri esittää arvionsa potilaan kelpoisuudesta.
Hoitotahdon sisältö
Hoitotahdon sisältöä ei ole laissa säännelty, joten hoitotahtoon voi kirjata toiveensa koskien itselleen tärkeitä asioita. Usein potilaat eivät tahdo vastaanottaa keinotekoisesti elämää pidentäviä hoitoja tilanteessa, jossa mahdollisuutta parantumiseen ei ole. Hoitotahtoa koskeviin määräyksiin voikin sisällyttää yksityiskohtaisen kuvauksen siitä, millaista hoitoa henkilö haluaa itselleen annettavan. Toisaalta hoitotahto voi olla hyvinkin yksinkertainen tahdonilmaisu kirjattuna valmiille hoitotahtopohjalle.
Hoitotahdolla voi kieltää tiettyjen hoitojen antamisen, mutta tietynlaisen hoidon vaatiminen ei ole mahdollista. Toivomuksen esimerkiksi kivun lievittämisestä seurauksista piittaamatta voi esittää. Usein hoitotahtoa koskeviin määräyksiin sisältyy myös lähiomaisen valtuuttaminen päättämään potilaan hoidosta.
Tiettyjä hoitomuotoja tai toimenpiteitä koskevien määräysten lisäksi hoitotahtoon kannattaa liittää hieman laajempi kertomus potilaan elämänasenteesta, arvoista ja ajatusmaailmasta. Kaikkia mahdollisesti eteen tulevia hoitopäätöksiä ei ole mahdollista ennakoida, joten tällaisella laajemmalla selvityksellä hoitotahdon laatija voi pyrkiä ohjaamaan hoitoaan myös sellaisissa tilanteissa, joita ei ole nimenomaisesti hoitotahdossaan maininnut. Lisäksi selvitys antaa suuntaa hoitotahtoon liittyvien tulkintaongelmien ratkaisemisessa.
Hoitotahdon muoto
Laissa ei ole hoitotahtoa koskevia muotomääräyksiä, vaan hoitotahdon saa ilmaista vapaamuotoisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että sinänsä suullinenkin hoitotahto on pätevä. Suullisesti esitetty hoitotahto tosin tulisi kirjata potilasasiakirjoihin. Aina viisainta on kuitenkin laatia hoitotahto kirjalliseen muotoon eli ns. hoitotestamentiksi, sillä näin voidaan välttää hoitotahdon olemassaoloon ja sisältöön liittyviä epäselvyyksiä.
Hoitotahdon vapaamuotoisuuden vuoksi hoitotahtoon ei ole pakko liittää allekirjoitusta ja päiväystä, mutta tämä ehdottomasti kannattaa. Suositeltavaa on myös käyttää todistajia, jotka todistavat hoitotahdon oikean henkilön tekemäksi ja allekirjoittamaksi. Todistajiksi kannattaa pyytää kahta esteetöntä henkilöä, jotka eivät kuulu aivan lähimpään perhepiiriin.
Hoitotahto on mahdollista kirjoittaa omakätisesti ja omalla tyylillään alusta alkaen, mutta hoitotahdon voi laatia myös valmiille lomakkeelle. Lomakkeita voi tiedustella omasta sairaanhoitopiiristään. Myös netistä on löydettävissä runsaasti eri tahojen laatimia hoitotahtolomakkeita ja -malleja. Kannattaa kuitenkin huomata, että lomakkeissakin on eroja. Toiset lomakkeen ovat sisällöllisesti varsin tiiviitä, kun taas joissain on varattu runsaammin tilaa potilaan hoitoa koskeville erilaisille toivomuksille.
Hoitotahdon merkitys potilaan hoidossa
Potilaan hoitotahtoa koskevat määräykset helpottavat omaisten ja lääkärien työtä: kun potilaan tahto on tiedossa, heidän ei tarvitse tehdä omia päätelmiään siitä, miten potilas mahdollisesti toivoisi itseään hoidettavan. Hoitotahto otetaan mahdollisimman laajasti huomioon potilaan hoidossa, ja hoitohenkilökunta on lähtökohtaisesti sidottu noudattamaan potilaan hoitotahtoa toiminnassaan.
Poikkeuksellisesti hoitohenkilökunta voi kuitenkin olla noudattamatta hoitotahtoa, jos on perusteltua syytä epäillä, että potilas ei ole ilmaissut hoitotahtoa pätevästi tai hoitotahto perustuu jonkinlaiseen väärinkäsitykseen. Potilas on esimerkiksi saattanut ymmärtää terveydentilansa, sairautensa vakavuuden tai hoidon sisällön väärin.
Jos hoitotahto on sen sijaan ilmaistu pätevästi ja vakaasti, sitoo hoitotahto terveydenhuollon ammattihenkilöitä myös kiireellisen hoidon tilanteissa. Normaalisti kiireellistä hoitoa pitäisi antaa potilaalle, vaikka hänen tahdostaan ei olisi päästy selvyyteen. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan hoitoa, jota potilaalle annetaan hänen henkeään tai terveyttään välittömästi uhkaavan vaaran torjumiseksi.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Laadi hoitotahto kirjallisesti, vaikka hoitotahdon sinänsä saa ilmaista suullisestikin.
- Hoitotahtoon kannattaa pyytää todistajien allekirjoitukset ja mahdollisesti hoitotahdon laatijan kelpoisuutta koskeva lääkärin lausunto.
- Hoitotahdon voi laatia vapaamuotoisesti tai täyttämällä valmiin lomakkeen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa