» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Syytteen mukaan A oli viiltänyt uhriaan B:tä yleisellä paikalla kasvoihin niin, että haava ulottui B:n poskipäästä korvalehteen asti ja haavasta vuoti verta. Syyttäjä vaati A:ta tuomittavaksi pahoinpitelystä. Raastuvanoikeudessa A tuomittiin vankeuteen ja menettämään ehdonalaisensa, minkä lisäksi A tuomittiin suorittamaan B:lle vahingonkorvausta aiheuttamastaan kivusta, särystä ja kosmeettisesta haitasta. A valitti raastuvanoikeuden päätöksestä huvioiketeen, mutta hovioikeus jätti raastuvanoikeuden päätöksen voimaan.
Korkein oikeus oli tapauksessa kuitenkin katsonut, että syytettyä ei ole mahdollista tuomita törkeästä pahoinpitelystä, koska syytetyllä ei ollut hänellä ei ollut yksityiskohtaista tietoa häneen kohdistuvan syytteen sisällöstä. Tällaiset oikeudet itseään kohtaan kohdistuvista syytteistä ja sen yksityiskohtaisesta tiedonantovelvollisuudessa on säädetty kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa. Mikäli syytetyllä ei ole tarkkaa tietoa itseäään koskevista syytteistä, huonontaa se olennaisesti syytetyn asemaa rikosprosessissa.
Kuulemisperiaatteen tunnollinen noudattaminen on tärkeä sääntö ratkaistaessa oikeustapauksia. Erityisesti tässä tapauksessa tunnollisella kuulemisperiaatteen noudattamisella on ollut merkittävä vaikutus jutun lopputuloksen kannalta. Alioikeudessa ei oltu kiinnitetty huomiota pahoinpitelystä syytetyn mahdollisuuteen, jossa syytteen mukainen teko luettaisiin olevan hänen syytänsä ja tekoa pidettäisiin törkeänä pahoinpitelynä. Hänen käsitystään teon törkeyden arvionnista ei oltu myöskään otettu selville eikä kuunneltu.
Selaa lakitietoa