» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse Kiinan tasavallassa kansallisina adoptioina vahvistettujen adoptioiden vahvistamisesta päteväksi Suomessa. A vaati hakemuksessaan, että hovoikeus vahvistaa adoptiona Suomessa Kiinassa vuonna 2013 rekisteröidyt adoptiopäätökset, joilla Kiinassa vuonna 2012 syntyneet C ja D oli määrätty hänelle adoptioon. Toissijaisena A vaati, että päätökset tunnustetaan Suomessa lapsen huoltoa koskevina päätöksinä. A:n aviomies B ilmoitti hyväksyvänsä hakemuksen. Hovioikeus hylkäsi A:n hakemuksen. Hovioikeus perusteli päätöstään sillä, että adoptiolain mukaan hovioikeus ei voi vahvistaa päteväksi sellaista päätöstä, jossa Suomessa asuva henkilö oli adoptoinut vieraasta valtiosta alaikäisen lapsen ilman adoptiolautakunnan antamaa adoptiolupaa. Kyseessä ei ollut myöskään ilman erillistä päätöstä pätevä kansainväliseksi adoptioksi vahvistettu adoptio. Tuomioistuimella ei ollut asiassa myöskään harkinnanvaraa. Adoptiopäätöstä ei voitu vahvistaa edes hoitopäätöksenä, koska lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain nojalla ei voida tunnustaa sellaista vieraassa valtiossa annettua päätöstä tai siihen rinnastettavaa toimenpidettä, joka koskee lapsen vanhemmuutta. A valitti asiasta edelleen korkeimpaan oikeuteen samoin vaatimuksin.
Adoptio on Suomessa suoraan pätevä, mikäli se on pätevä adoptiovaltiossa ja jos hakija on asunut tuossa valtiossa vähintään vuoden välittömästi ennen adoptiota. Tapauskessa A:n selvitys oli ristiriitainen eikä se luotettavasti osoittanut A:n keskeytyksetöntä asumista Kiinassa. Korkein oikeus tutki muun muassa sitä, oliko adoption vahvistamatta jättäminen johtanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) loukkaukseen. Euroopan ihmisoikeussopimus turvaa oikeuden perhe-elämään, mutta perhe-elämä tulee olla tosiasiallisesti olemassa. Tähän vaikuttaa tosiasialliset henkilökohtaiset perhesiteet perheenjäsenten välillä. EIS ei takaa oikeutta valita asuinvaltiota, mikäli perhellä on siteitä useampaan valtioon ja tässä tapaksessa Kiinaassa oli ollut perheen toinen koti. Tapauksessa ei voitu katsoa olevan kohtuutonta tai EIS:n perhe-elämän kunnioituksen suojan vastaista, että perhe asettuu asumaan yhdessä Kiinaan. Korkein oikeus ei tässä tapauksessa muuttanut hovioikeuden päätöstä eli se ei vahvistanut Kiinassa tehtyjä adoptioita Suomessa päteviksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa