» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa kysymys oli yhtiön tulospalkkiojärjestelmään kuuluvan rajoitusehdon syrjivyyden tutkimisesta. Rajoitusehdon mukaan laittomaan työtaisteluun osallistuminen poisti henkilöltä oikeuden tulospalkkioon sen kauden ajalta, jolle laiton työtaistelutoimenpide kohdistui. Yhtiön työntekijät olivat työrauhavelvoitteen voimassa ollessa ryhtyneet työnseisauksiin. Tästä syystä yhtiö oli rajoitusehdon perusteella evännyt työnseisauksiin osallistuneilta tulospalkkiot. Työtuomioistuin oli katsonut työnseisaukset laittomiksi lakoiksi ja tästä syystä tuominnut ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä.
Käräjäoikeus totesi, että työnantajalla oli halutessaan ollut oikeus olla maksamatta tulospalkkiota lainkaan ja se oli saanut myöskin yksipuolisesti määritellä tulospalkkion maksamisen edellytykset edellyttäen, että ehdot eivät olleet syrjiviä taikka muuten sopimattomia. Käräjäoikeuden mukaan rajoitusehdon tarkoituksena oli ollut ennemmin laittomiin lakkoihin osallistumisen ehkäiseminen kuin laittomasta lakosta aiheutuneen vahingon korvaaminen. Täten kysymys ei ollut työntekijöiden vahingonkorvausvelvollisuudesta, vaan työnantajan määrittelemistä tulospalkkion maksamisen edellytyksistä. Käräjäoikeus hylkäsi kanteet.
Metallityönväen Liitto ry:lle myönnettiin valituslupa ennakkopäätösperusteella. Liitto vaati käräjäoikeuden tuomion kumoamista ja yhtiön velvoittamista suorittamaan liitolle palkkasaatavia 37 162, 63 ja 49 494,00 euroa korkoineen. Korkeimmassa oikeudessa siten arvioitiin yhtiön soveltaman tulospalkkiojärjestelmän rajoitusehdon syrjivyyttä ja sitä, oliko yhtiöllä ollut objektiivisesti arvioiden asiallinen syy kieltäytyä maksamasta työnseisaukseen osallistuneille työntekijöilleen henkilökohtaista tulospalkkiota. Lisäksi asiassa arvioitiin kysymystä siitä, oliko tulospalkkioiden maksamatta jättämisellä laajennettu työntekijöiden vahingonkorvausvastuuta työsopimuslain vastaisesti. Korkein oikeus totesi tapauksen yhteydessä, että rajoitusehdon mukaan tulospalkkion menettäminen ei ole ollut sidoksissa laittomasta työtaistelutoimenpiteestä työnantajille aiheutuneeseen vahinkoon, eikä näin ollen ehdon soveltamisella ollut laajennettu työntekijän vahingonkorvausvelvollisuutta työsopimuslaissa kielletyllä tavalla. Syrjiväksi toimintaa ei katsottu, sillä korkein oikeus katsoi että oikeus ryhtyä lakkoon ei välttämättä ole tarkoitettu jokaiselle työntekijälle kuuluvaksi itsenäiseksi oikeudeksi siten, että oikeutta voitaisiin käyttää muutoinkin kuin osana ammattiyhdystoimintaa. Korkein oikeus ei päätynyt muuttamaan käräjäoikeuden tuomiota.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa