» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa kyse oli kiellettyyn kilpailunrajoitukseen perustuvasta vahingonkorvaussaatavasta. Lisäksi kyse oli tällaisen vahingonkorvaussaatavan vanhentumisesta. Tapauksessa henkilö A oli myynyt raakapuuta yritykselle X vuosien 1997-2004 ajan. Markkinaoikeus oli katsonut 3.12.2009 päätöksessään, että yritykset X, Y ja Z olivat tietojaan vaihtamalla ja raakapuun ostomarkkinat jakamalla syyllistyneet kilpailunrajoituksista annetussa laissa tarkoitettuun kiellettyyn kilpailunrajoitukseen.
A vaati vahingonkorvausta X:ltä, sillä hänen X:lle myymänsä raakapuun hinta oli kielletyn kilpailunrajoituksen vuoksi jäänyt alhaisemmaksi kuin mitä se olisi ollut tavallisilla markkinoilla. Tapauksessa oli siten kysymys kilpailunrajoituslain mukaisen korvausvaatimuksen viiden vuoden kanneajan alkamisesta. Erityisesti oli arvioitava sitä, milloin A oli saanut tai hänen olisi pitänyt selonottovelvollisuutensa perusteella hankkia sellaiset tiedot kilpailunrajoituksesta ja sen myötä hänelle aiheutuneesta vahingosta, että hän olisi voinut nostaa kanteen vahingonkorvauksen vaatimiseksi. Lisäksi arvioinnissa tuli huomioitavaksi, millaiset tosiasialliset mahdollisuudet A:lla oli ollut yritysten menettelyn ja aiheutuneen vahingon selvittämiseen.
Käräjäoikeus, hovioikeus sekä korkein oikeus ratkaisivat kaikki vanhentumiskysymyksen eri tavalla, mutta korkein oikeus kiinnitti eniten huomiota tosiasialliseen tiedoksisaantiin. Käräjäoikeus esimerkiksi hyväksyi vastaajien vanhentumisväitteen ja A:n kanteen vanhentuneina. Korkein oikeus vastakohtaisesti katsoi, että metsänomistaja A:n vaatimukset eivät olleet vanhentuneita siltä osin kuin kanteessa mainitut puukaupat oli sovittu kilpailunrajoituslain 18a §:n 3 momentin muutoksen voimaantulon eli 1.10.1998 jälkeen. Sitä vastoin, siltä osin kuin A:n vaatimukset perustuivat ennen lainmuutoksen voimaantuloa sovittuihin puukauppoihin, vaatimuksiin sovellettiin vanhentumislakiin perustuvaa kolmen vuoden vanhentumisaikaa, sillä erityislaki ei ollut tuolloin vielä voimassa. Korkein oikeus palautti asian Helsingin käräjäoikeuteen korvausvaatimuksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimusten tutkimiseksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa