» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli toiminut asianajajana ja ollut pidätettynä 17 vuorokauden ajan epäiltynä petoksesta avunannosta konkurssipetoksessa. Kuitenkin A erittäin raskauttavien asianhaarojen perusteella myöhemmin vapautettiin syytteistään. Koska A todettiin syyttömäksi tapaukseen, häntä oli pidetty syyttämästi vankilassa ja oli näin ollen oikeutettu vaatimaan valtiokonttorilta korvausta syyttömästi vangitulle, sen johdosta, että vapaus oli vangitsemisen ajaksi menetetty. Vaateessaan A esitti, että olisi oikeutettu mittavaan korvaukseen sillä perusteella, että oli joutunut kärsimään asian käsittelystä ja vankina olemisesta henkisesti olennaisen paljon.
Asiaa käsiteltiin kihlakunnanoikeudessa, hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa. Kihlakunnanoikeuden päätös henkisen kärsimyksen korvaamisesta oli rahallisesti 7000 markkaa, vaikka A vaati korvauksena 200 000 markkaa. A ei ollut tyytyväinen kihlakunnanoikeuden päätökseen ja valitti hovioikeuteen. Hovioikeuden päätöksen mukaan A oli oikeutettu saamaan korvaukseen, mitä kihlakunnanoikeus oli päättänyt, joten hovioikeuden tuomio jäi kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan. A valitti tuomiosta korkeimpaan oikeuteen.
Korkein oikeus katsoi, että korvauksen suuruuteen vaikuttaa myös se, että A oli jäänyt sairaslomalle vapautumisensa jälkeisenä aikana, sillä tämä oli kärsinyt henkisesti niinkin paljon vangittuna olemisesta. Lisäksi koska A toimi asianajajan tehtävissä, jossa vaaditaan erityistä luotettavuutta, toi tapaus paljon negatiivisuutta julkisuutta häntä kohtaan ja koska asianajajan ammatin harjoittaminen oli omiaan vaikeutumaan tällaisen tapauksen seurauksena, päätettiin korvausta henkisestä vahingosta korkeimman oikeuden päätöksen toimesta nostaa 77 000 markkaan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa