» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kysymys edunvalvojan määräämisestä ja valinnasta lastensuojeluasiassa. Vuosina 1988 syntynyt A ja 1993 syntynyt B olivat olleet huostaanotettuina vuodesta 1993 ja sijoitettuna sijaisperheeseen vuodesta 1994 alkaen. Lasten äiti X oli kummankin lapsen huoltaja. Lisäksi B:n isä Y toimi hänen toisena huoltajanaan.
Kun varmuutta ei ollut siitä, että huoltajien ja lasten välisistä tapaamisista ja yhteydenpidosta voitaisiin sopia tulevaisuudessa ilman lasten ja vanhempien erimielisyyttä, perusturvalautakunta on katsonut, että edunvalvojan määrääminen lapsille turvaisi nykyistä paremmin lasten edun tapaamisista ja yhteydenpidosta päätettäessä. Aiemmin tapaamisista oli harvoin päästy yhteisymmärrykseen.
S:n kunnan perusturvalautakunta on käräjäoikeudessa vireille tulleessa asiassa pyytänyt, että lapsille määrätään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain tarkoittamaksi edunvalvojaksi varatuomari JH edustamaan lapsia ja valvomaan heidän etuaan sekä toteuttamaan heidän mielipiteensä vuosittain tehtävässä huoltosuunnitelmassa.
Huoltajat X ja Y vastustivat asiaa. He väittivät, ettei heidän ja lasten välillä ollut etujen ristiriitaa eikä näin ollen ollut tarvetta edunvalvojan määräämiseen. Lisäksi he esittivät edunvalvojan tehtävään sopivammaksi katsomaansa julkista oikeusavustajaa TÖ:tä. Lapsien itse antamien lausumien mukaan lapset itse eivät vastustaneet sitä, että edunvalvojaksi valittaisiin varatuomari JH, jota perusturvalautakunta ehdotti.
Käräjäoikeus määräsi perusturvalautakunnan ehdottaman varatuomari JH:n A:n ja B:n edunvalvojaksi. Edunvalvojan määräämistä oli käräjäoikeuden mukaan pidettävä tärkeänä lasten edun turvaamiseksi, vaikka toimi rajoittikin lisää huoltajien X:n ja Y:n oikeuksia. Haittoja vähentävänä tekijänä huomioitiin se, että myös X:n ja Y:n mielipiteet oli otettava huoltosuunnitelmissa huomioon, kunhan ne eivät olleet lasten edun vastaisia.
X ja Y valittivat hovioikeuteen ja vaativat, että käräjäoikeuden päätös kumotaan tai että edunvalvojaksi ainakin määrätään julkinen oikeusavustaja TÖ. Edunvalvojan osalta hovioikeus totesi, että varatuomari JH ja julkinen oikeusavustaja TÖ olivat molemmat tehtävään sopivia. Hovioikeus katsoi, että vanhempien luottamusta nauttiva henkilö olisi sopivampi edunvalvojan tehtävään. Tästä syystä hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja määräsi edunvalvojaksi TÖ:n aiemmin määrätyn JH:n sijaan.
Perusturvalautakunta valitti asiasta korkeimpaan oikeuteen. Valituksessaan se vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin lasten edunvalvojaksi oli määrätty julkinen oikeusavustaja TÖ ja että tehtävään tulisi määrätä toinen henkilö. Korkein oikeus totesi, että lasten tapaamisessa ilmenneiden erimielisyyksien vuoksi on perusteltu syy olettaa, etteivät huoltajat X ja Y kykene huoltosuunnitelmaa tarkistettaessa riittävästi erottamaan omia sekä toisaalta lastensa toiveita ja tarpeita ja siten puolueettomasti valvomaan lasten etua. Näin ollen lasten edun turvaamiseksi on tärkeää, että heille määrätään edunvalvoja.
Korkeimman oikeuden kannan mukaan edunvalvojan määräämisen kannalta ei voi olla ratkaisevaa se, että edunvalvojaksi esitetyn henkilön ilmoitetaan nauttivan vanhempien luottamusta, vaan se, minkälaiset edellytykset tehtävään määrättävällä on valvoa lasten etua. Sosiaaliohjaaja MH tunsi lapset sekä vanhemmat toimittuaan useita vuosia heidän tapaamistensa valvojana ja MH:lla sekä TÖ:llä oli yhtäläiset ammatilliset valmiudet edunvalvojan tehtävään. Lisäksi lapset toivoivat hänen määräämistään tehtävään. Näistä syistä MH:ta voidaan tässä tapauksessa pitää tehtävään sopivampana kuin hovioikeuden edunvalvojaksi määräämää TÖ:tä.
Hovioikeuden tuomio kumottiin siltä osin kuin TÖ on määrätty edunvalvojaksi. Sosiaaliohjaaja MH määrätään A:n ja B:n edunvalvojaksi käyttämään heille kuuluvaa puhevaltaa huostaanottoon liittyvää huoltosuunnitelmaa tarkistettaessa ja sen täytäntöönpanossa. Muilta osin hovioikeuden tuomio jäi pysyväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa