» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa tulee arvioitavaksi se, onko kyseessä ollut tapon yritys vai voidaanko puukonisku toisen henkilön kaulaan tulkita pahoinpitelyksi, vaikka riski uhrin kuolemaan olisi ollutkin olennainen. Entä onko oikeuden ratkaisuun vaikutusta sillä, millä tavoin syytetty toimii tekonsa jälkeen?
A oli lyönyt B:tä pään alueelle käyttäen nyrkkiään ja kyynärvarttaan, jonka jälkeen hän oli saanut käsiinsä puukon, jolla oli viiltänyt B:n kaulaan haavan, josta vuoti runsaasti verta. Tämän seurauksena A oli soittanut välittömästi paikalle ambulanssin ja verenvuoto oli pian sen jälkeen tyrehtynyt ja B selvisi tapahtuneesta hengissä.
Viiltohaava oli tullut vasemmalle puolelle kaulaa leuan alle, lähelle kaulavaltimoa. Puukon viillon myötä olisi siis ollut erittäin suuri todennäköisyys siihen, että haava olisi ulottunut kaulavaltimoon asti, jolloin B:n kuolema olisi ollut tapauksessa erittäin todennäköinen. Tekoa pidettiin tahallisena, vaikka voitiinkin katsoa, että toiminta, jonka A suoritti tapahtuman jälkeen estämällä tekonsa seuraukset ja hälyttämällä tapahtumapaikalla ambulanssin, paransi syytetyn tilannetta tapaukseen nähden.
A:n tekoa ei tuomittu tapon yrityksenä, vaan lieventävänä asianhaarana tässä tapauksessa voitiin nähdä se, että vaikka tekoa voitiin pitää tahallisena, syytetty kuitenkin teki parhaansa korjatakseen tilanteen ja osoitti näin ollen katumusta tekoonsa hälyttämällä paikalle välittömästi sairasajoneuvon. Rikoslain 5 luvun 2 §:n 1 momenttiin viitaten tapon yrityksestä ei voida rangaista, mikäli tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen tekemisestä tai muulla tavalla estänyt teon tunnusmerkistössä esitettyjen seurausten syntymisen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa