» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lakiasiaintoimisto oli hoitanut B:n toimeksiannosta B:n työsuhteeseen päättymistä koskeneen riidan. Varatuomari A oli hoitanut asiaa lakiasiaintoimiston puolesta. A:n kanne B:n entistä työnantajaa vastaan oli hylätty käräjäoikeuden tuomiolla. B:lle oli tullut maksettavaksi oikeudenkäyntikulut ja asianajajan palkkio.
B:lle oli ammattijärjestön jäsenyyden perusteella kuulunut oikeusturvavakuutus ja siihen kuuluva oikeusturvaetu, josta toimeksiannosta aiheutuneet kulut olisi katettu. Oikeusturvavakuutuskorvausta oli kuitenkin haettu vasta käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen niihin kustannuksiin, joita oli tämän hävityn riita-asian johdosta syntynyt. Vakuutusyhtiö oli hylännyt korvaushakemuksen, koska vakuutussopimuksen ehtojen mukaan vakuutetulle syntyneitä kustannuksia ei korvattu, kun kustannukset olivat aiheutuneet ennen kuin ammattijärjestö ja vakuutusyhtiö olivat molemmat tehneet myönteisen päätöksen riidan kuulumisesta vakuutussopimuksen piiriin. Oikeusturvaetu oli myönnetty B:lle vain sen saapumisen jälkeiseltä ajalta.
Korkeimmassa oikeudessa kyseessä on velkomusasia, jossa lakiasiaintoimisto vaatii B:tä suorittamaan toimeksiannosta syntyneet kulut ja palkkion. B kiisti velvollisuutensa maksaa, koska toimisto ei ollut hakenut ajoissa edellä mainittua oikeusturvaetua, jonka vuoksi hän ei ole voinut saada vakuutuksella korvattua kulujaan.
Varatuomari A on myöntänyt, että he olivat B:n kanssa sopineet, että B:n oikeusturvavakuutusta käytetään toimeksiannon kulujen korvaamiseen. A väitti, että B:n olisi itse tullut hakea oikeusturvavakuutuskorvausta, koska hän ei ollut osannut kertoa A:lle, mistä vakuutusyhtiöstä korvausta tuli hakea. B väitti, että he ovat sopineet A:n kanssa, että A hoitaa oikeusturvaedun hakemisen.
Lakiasiaintoimistolta voidaan edellyttää, että he ammatinharjoittajina selvittävät päämiehelle kustannukset, joita toimeksiannosta syntyy, sekä oikeudenkäynnistä aiheutuvat kustannukset silloinkin, kun jutun voittaminen oikeudessa on todennäköistä. Lisäksi tulee selvittää päämiehelle se, että kuluihin on mahdollista saada korvausta oikeusturvavakuutuksesta tai oikeusavun perusteella. Toimeksisaajan tule huolehtia, että päämies saa hyödykseen nämä edut.
Koska A on lainoppinut asiamies, olisi hänen ainakin tullut valvoa, että oikeusturvaetua koskeva ratkaisu saadaan ennen kanteen nostamista. Viime kädessä A:n olisi tullut tiedottaa B:lle, että jos korvausratkaisua ei saada ajoissa ennen kanteen nostamista, saattavat kulut jäädä kokonaan B:n maksettavaksi. A ei näin ole kuitenkaan tehnyt.
Vakuutusyhtiö olisi myöntänyt B:lle oikeusturvaedun, jos sitä olisi haettu vakuutusehtojen mukaisesti. A on laiminlyönyt velvoitteensa tältä osin, jolloin se ei ole täyttänyt toimeksiantoon kuuluvia velvoitteitaan täysin. Toimistolla ei siten ole oikeutta suoritukseen, jota se nyt vaatii B:ltä. B:n ei tule korvata vaadittuja kuluja ja palkkiota siltä osin, kun ne olisi korvattu oikeusturvavakuutuksesta. Koska lakiasiaintoimisto ei ole selvittänyt, miltä osin B olisi vakuutuksen saatuaan vastuussa itse vaadituista kuluista, Korkein oikeus hylkää koko lakiasiaintoimiston kannevaatimuksen.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa