» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Käräjätuomari on pyytänyt, että käräjäoikeuden hänen puheenjohtana toimiessaan antama päätös ottolapsisuhten vahvistamisesta A:n ja C:n välille puretaan. Hakemuksen mukaan päätös oli perustunut ilmeisesti väärän lain soveltamiseen. Hakijana ollut A oli kuollut ennen päätöksen antamista, mikä oli tullut käräjäoikeuden tietoon vasta päätöksen antamisen jälkeen. Asiassa tulee ensin ratkaista, onko ottolapsisuhteen vahvistaneella käräjätuomarilla oikeus hakea päätöksen purkamista. Korkein oikeus toteaa, että laissa ei ole säännöksiä tuomioistuimen tai tuomarin oikeudesta hakea itse tekemänsä ratkaisun purkamista. Oikeuskäytännössä sen sijaan on katsottu, että asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, tuomarilla voi olla poikkeuksellinen oikeus hakea lainvoimaisen tuomion purkamista. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että ratkaisua rasittaa ilmeinen virhe, jonka korjaamiseen liittyy voimakas julkinen intressi.
Tässä asiassa on epäselvyyttä käräjäoikeuden lainvoimaisesta päätöksestä sen vuoksi, että maistraatti on ilmoittanut käräjätuomarille, että käräjäoikeuden päätös on A:n kuoleman vuoksi pätemätön, joten maistraatti ei ole tallentanut tietoa ottolapsisuhteen vahvistamisesta väestötietojärjestelmään. Korkein oikeus katsoo, että asiassa syntyneeseen oikeudelliseen epäselvyyteen liittyy merkittävä julkinen intressi, jonka nojalla asian ratkaisseella käräjätuomarilla on oikeus hakea päätöksen purkamista. Korkeimmassa oikeudessa on siten kysymys siitä, onko päätös käräjätuomarin hakemuksen johdosta purettava sen vuoksi, että A on kuollut ennen päätöksen antamista.
Ottolapsisuhteen perustaminen on henkilöön sidottu asia, joka ei hakijan kuollessa siirry hänen oikeudenomistajilleen. Hakijan asianosaisasema lakkaa, jos hän kuolee oikeudenkäynnin vireillä ollessa. Korkeimman oikeuden suullisessa käsittelyssä B on kertonut seurustelleensa A:n kanssa siitä lähtien, kun C oli noin kahdeksan kuukauden ikäinen. A ja B olivat olleet avioliitossa vuodesta 1996 vuoteen 2009 ja uudelleen vuodesta 2010 A:n kuolemaan saakka. A oli toiminut C:n tosiasiallisena isänä koko A:n ja B:n seurustelusuhteen ja avioliiton ajan. B on vastustanut päätöksen purkamista. C on kertonut pitäneensä A:ta oikeana isänään ja toivovansa adoptiopäätöksen voimassa pysymistä. C:n edunvalvoja on myös katsonut, että purkuhakemus tulisi hylätä ja vahvistaa, että A on C:n isä. A:n ja B:n yhteinen lapsi E on ilmoittanut pitäneensä C:tä aina sisarenaan. Korkein oikeus toteaa, että C:n ja A:n välinen suhde on osoitettu olleen todellinen ja läheinen henkilökohtainen side. C on ollut perheessä samassa asemassa kuin A:n ja B:n yhteinen lapsi E. Päätöksen purkaminen vastoin asianosaisten tahtoa merkitsisi puuttumista A:n ja C:n välille syntyneeseen perhe-elämän suojaan ilman hyväksyttävää syytä. Perheen lapset voisivat myös joutua perusteettomasti keskenään eri asemaan. Korkein oikeus katsoo, ettei hakemuksen tueksi ole sellaisia perusteita, joiden johdosta käräjäoikeuden päätös olisi purettava. Hakemus hylätään ja käräjäoikeuden vahvistama adoptio jää voimaan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa