» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Asia koski sitä, olivatko syytetyt G ja P syyllistyneet törkeään kiskontaan, käyttäessään hyväkseen N:n päihtymystä ja saadessaan N:n lahjoittamaan G:lle ja P:lle tavaroita, palveluita ja rahaa. N sekä syytetyt G ja P olivat toisilleen ennestään tuntemattomia tavatessaan Helsinkiläisessä ravintolassa, jonka jälkeen he viettivät muutamia päiviä yhdessä. Näiden yhdessä vietettyjen päivien aikana G ja P pitivät N:n jatkuvassa humalatilassa, kuljettivat häntä erilaisiin ravintoloihin ja myymälöihin sekä kannustivat N:ää käyttämään näissä paikoissa rahaa heidän hyväkseen. Lisäksi he vastaanottivat N:ltä käteistä, suostuttelivat N:n lunastamaan panttilainaamosta koruja ja antamaan ne G:lle takaisin. G oli korujen alkuperäinen omistaja. N:ltä kului rahaa noin 8500 euroa, joista G:n ja P:n hyväksi kului 8015,50 euroa.
Tapauksen kohdalla tuomioistuimet ottivat kantaa siihen, luettiinko N:n lahjana antamat ostokset ja palvelut kiskontaa koskevassa pykälässä edellytetyiksi sopimuksiksi tai muiksi oikeustoimiksi. Käräjäoikeus tulkitsi tämänkaltaiset lahjat edellä mainituiksi oikeustoimiksi ja tuomitsi G:n 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen ja P:n 9 kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä kiskonnasta.
G ja syyttäjä valittivat tuomiosta hovioikeuteen. G vaati syytteen hylkäämistä tai rangaistuksen alentamista. Syyttäjä vaati G:n ja P:n rangaistusten korottamista ja P:n vankeuden koventamista ehdottomaksi. P vaati vastavalituksessaan syytteen hylkäämistä. Hovioikeus ei kuitenkaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota ja perusteli päätöstään kiskontaa koskevan pykälän esitöillä.
Tapaus eteni korkeimpaan oikeuteen G:n ja P:n valituksen johdosta. Korkein oikeus totesi, että uhrin humalatila ei estä kiskontasäännöksen soveltamista. Lisäksi korkein oikeus lausui, että rikoslaissa tarkoitettu kiskonta voi tulla kysymykseen vain, mikäli edun ja vastasuorituksen välillä on selvä epäsuhta. Korkein oikeus päätyi kuitenkin siihen kantaan, että kiskontaa koskevan pykälän tulkitseminen niin että rikostunnusmerkistö kattaisi myös lahjat olisi laajentavaa tulkintaa, jota rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ei salli. Näin ollen korkein oikeus kumosi aiemmat ratkaisut.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa