» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Lapseksiottamisen edellytykset silloin, kun biologisen vanhemman henkilöllisyys on jäänyt selvittämättä – KKO:2009:40
Tapauksessa aviomies halusi adoptoida vaimonsa alaikäisen lapsen. Lapsen äiti oli kuitenkin vastustanut lapsen biologisen isän selvittämistä, eikä lapsen biologisesta isästä näin ollen ollut tietoa. Näin ollen tämän suostumusta lapseksiottamiseen ei voitu kysyä.
Käräjäoikeus ei hyväksynyt hakemusta muun muassa sillä perusteella, ettei lapseksiottamisesta annetun lain erittäin painavat syyt toteutuneet. Tämän (nyt kumotun) lain lainkohdan mukaan alaikäisen lapseksiottamista ei voida vahvistaa elleivät hänen vanhempansa ole antaneet tähän suostumustaan eivätkä erittäin painavat syyt tätä vaadi.
Hovioikeus oli lopputulokseltaan samaa mieltä käräjäoikeuden kanssa, ja katsoi ettei hakemuksella tässä vaiheessa o
ltu esitetty erittäin painavia syitä, jonka vuoksi hovioikeus piti hakemusta ennenaikaisena.
Korkeimmassa oikeudessa Antti N (aviomies) pyysi että ottolapsisuhde vahvistetaan ja Sonja S (lapsen äiti ja Antti N:n vaimo) pyysi että hakemus hyväksytään.
Sonja S ei ole ilmoittanut lapsen (Aapo S:n) biologista isää, vaikka tämä on Sonja S:n tiedossa. Biologinen isä ei ole ikinä tavannut lastaan, eikä tämä ole tunnustanut lasta. Sonja S on lisäksi vastustanut sekä kieltänyt viranomaisten isyyden selvittämisen. Korkein oikeus toteaa, että lapseksiottaminen ilman toisen vanhemman suostumusta edellyttää erittäin painavia syitä, muun muassa siksi että tämä katkaisee lapsen suhteet tämän biologiseen isään. Se, ettei biologinen isä ole lasta tunnustanut, ei muuta asiaa.
Aapo S:n ja Antti N:n välille on syntynyt lapsen ja vanhemman välinen suhde. Lisäksi on aiemmin selvitetty, että Aapo S saa hyvän hoidon Sonja S:n ja Antti N:n perheessä. Ottolapsineuvonnan edustajat ovat vastustaneet lapseksiottamista sen perusteella, että Antti N ja Sonja S ovat nuoria, ja että heidän avioliitto ei ole kestänyt vielä kauaa. Korkein oikeus toteaa kuitenkin, että Antti N täyttää lapseksiottamisesta annetun lain ikärajan, eikä laissa ole säädetty mitään lapseksiottojaan avioliiton kestosta. Korkein oikeus painottaa lisäksi, että tapauskohtainen harkinta muun muassa lapsen edusta sekä lapsen ja vanhemman välisen suhteen pysyvyydestä on aina tarpeen.
Korkein oikeus toteaa, että adoptio kyseisessä tapauksessa lisää lapsen turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden tunnetta. Tämä muun muassa siksi, että lapseksiottamisen jälkeen kaikilla Antti N:n ja Sonja S:n perheen lapsilla on sama taloudellinen ja oikeudellinen asema. Sonja S ja Antti N ovat oikeudenkäynnin aikana ilmoittaneet, että jos Aapo myöhemmin haluaa, voidaan hänen biologinen isä selvittää. Lisäksi, Aapo S on syntynyt Antti N:n ja Sonja S:n yhteiseen kotiin. Näin ollen sekä ulkopuolisten, että perheenjäsenten silmin, Antti N on koko ajan ollut Aapo S:n isä. Lapseksiottaminen ainoastaan vahvistaisi, että Aapo S saisi myös oikeudellisesti kaksi vanhempaa.
Korkein oikeus katsoi näin ollen, että erityisen painavat syyt olivat asiassa esillä, jonka vuoksi Antti N:n hakemus ottolapsisuhteen vahvistamisesta hänen ja Aapo S:n välille, voitiin hyväksyä.
Selaa lakitietoa