» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tässä tapauksessa A oli oli suorittanut avohakkuun ilman kaupunginhallituksen suostumusta, vaikka alueella oli ollut kyseisiä toimenpiteitä koskeva nimenomainen kielto. A oli näin ollen rikkonut rakennuslain säännöstä, mutta säännöksen rikkominen ei suoranaisesti oikeuttanut kaupunkia vaatimaan rikokseen perustuvaa vahingonkorvausta A:lta mm. sillä perusteella, ettei A ollut tahallisesti rikkonut toimenpidekieltoa. Kaupungilla voitiinkin nähdä vain oikeus ilmoittaa tapahtuneesta syyttäjäviranomaisen tietoon syytteennostamistarkoituksessa, mutta oikeus ajaa syytettä kuitenkin puuttui.
Yleensä prosessuaalisella käsitteellä ’asianomistaja’ tarkoitetaan sitä henkilöä, jolla on mahdollisuus hakea aiheutuneen rikoksen johdosta rangaistusta. Syyteoikeuden katsotaan näin ollen kuuluvan yleensä sille taholle, johon rikos on ensisijaisesti kohdistunut. Näitä tapauksia arvioitaessa onkin siis otettava huomioon oikeusprosessiin liittyvät tarkoituksenmukaisuuteen liittyvät näkökohdat, unohtamatta myöskään käytännön oikeustarpeita. Kuitenkaan näiden seikkojen perusteella ei ole aina mahdollista määritellä, kuka on asianomistaja, joten asianomistajan käsite on joissakin tilanteissa arvioitava tapauskohtaisesti. Sen lisäksi sitä, ketä rikokselta suojellaan, tulee ottaa huomioon myös tapauksen prosessuaalisuus ja myöskin tarkotuksenmukaisuus. Kyseinen tapaus on kuitenkin eräs esimerkki siitä, että asianomistajuus voidaan myöskin evätä sitä hakeneelta osapuolelta. Rikos ei tässäkään tapauksessa kohdistunut asianosaiseen, jonka takia asianomistajan asema ei ole tullut oikeusprosessin osalta kyseeseen.
Selaa lakitietoa