» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli tahallaan surmannut B:n lyömällä tätä lukuisia kertoja päähän kirveellä, vasaralla sekä rautaputkella. B oli kuollut iskuista aiheutuneisiin kallonmurtumaan sekä aivoruhjeisiin.
Käräjäoikeuden lausunnoissa A:n teko katsottiin tapahtuneen erityistä raakuutta osoittaen. Tekoa oli pidettävä erityisen törkeänä mm. siksi, että A: n teko on ollut erityisen raaka ja teko on kohdistunut vuoteessa makaavaan uhriin. Oikeuskäytännössä vastaavanlaisia surmaamisia on pidetty erityisen törkeänä.
Käräjäoikeus tuomitsi A:lle suoritettavaksi mielentilatutkimuksen ja tuomitsi A:lle elinkautisen vankeusrangaistuksen murhasta.
Hovioikeudessa A:n tuomio ei muuttunut.
Korkeimmassa oikeudessa tuomio muuttui elinkautisesta tuomiosta 10 vuoden vankeusrangaistukseen taposta. Perusteluna korkein oikeus esitti, että A oli surmatessaan B:n ollut suuttumustilassa. Teko ei ollut suunniteltu ja A oli oma-aloitteisesti ilmoittautunut poliisille sekä tunnustanut tekonsa. Näillä seikoilla A:n rikosta ei ole pidetty erityisen törkeänä eikä A ole syyllistynyt murhaan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa