» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse siitä, voidaanko lapseksiottaminen vahvistaa, vaikka toinen vanhemmista vastustaisi hakemusta. Perusteista on säädetty lapseksiottamisesta annetussa laissa.
A oli tehnyt käräjäoikeudelle hakemuksen, jossa hän oli pyytänyt oikeudelta, että hän ottaisi ottolapsiksi vaimonsa B:n aiemmassa avioliitossa syntyneet lapset. Tällöin lapset olisivat A:n ja B:n yhteisesti huollettavia. Käräjäoikeus hylkäsi hakemuksen sillä perusteella, että ettei lapseksiottamiselle nähty tarpeeksi syitä. Lasten biologinen isä C oli vastustanut hakemuksen hyväksymistä. Hovioikeus ei nähnyt syytä muuttaa käräjäoikeuden päätöstä.
Korkein oikeus tutki asian ja totesi, ettei lapseksiottamista voitu vahvistaa vastoin C:n tahtoa, eikä ollut syitä muuttaa hovioikeuden päätöstä. KKO perusteli päätöstä lapseksiottamisesta annetun lain nojalla, jonka mukaan alaikäisen lapseksiottamiseen tarvitaan hänen vanhempiensa suostumus. Tällöin lapseksiottamista ei voitu vahvistaa, vaikka A ja lapset olivat tapauksessa siihen suostuneet.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa