» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Käräjäoikeudessa syyttäjä vaati 1949 syntyneelle miehelle lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä. Mies oli pyrkinyt sähköpostiviesteissään saada 11- vuotiasta tyttöä seksuaaliseen kanssakäymiseen.
Käräjäoikeus lausui, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritys voi alkaa jo silloin, kun lapselle tehdään selvä seksuaalinen ehdotus. Lisäksi on oltava vaara, että ehdotus voi johtaa tulokseen. Käräjäoikeus lausui myös, että mies oli tehnyt lapselle ehdotuksen seksuaaliseen kanssakäymiseen, mutta kokonaisuutena arvostellen ei ollut vaaraa miehen ehdotuksen toteutumiselle.
Käräjäoikeus katsoi, että mies oli syyllistynyt lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritykseen ja tuomitsi hänet 45 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Mies valitti päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeus ei kuitenkaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Mies valitti korkeimpaan oikeuteen, jonne hänelle myönnettiin valituslupa. Valituksessa hän vaati syytteen hylkäämistä. Korkein oikeus katsoi, että A oli ryhtynyt konkreettisiin toimiin päästäkseen lapsen kanssa seksuaaliseen kanssakäymiseen, mutta rikoksen eteneminen yritysasteelle edellyttää, että toimilla on aiheutettu huomioon otettavaa vaaraa rikoksen täyttymisestä.
Korkein oikeus katsoi, että miehen menettelystä ei ole aiheutunut todellista vaaraa siitä, että tyttöön kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö olisi todellisuudessa tapahtunut. Näin ollen korkein oikeus kumosi hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot ja vapautti miehen hänelle tuomitusta rangaistuksesta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa