» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
V Ja P olivat asuinrakennuksen piha-alueella yhdessä yksissä tuumin tappaneet O:n. O oli kaadettu maahan, jonka jälkeen V ja P olivat usean minuutin ajan lyöneet ja potkineet O:ta mm. voimakkaasti päähän ja ylävartaloon. Oli pitkään kestäneen pahoinpitelyn aikana menettänyt tajuntansa, mutta V ja P olivat tästä huolimatta jatkaneet pahoinpitelyä, kunnes he olivat varmistaneet, että O:n kuoleman.
Käräjäoikeus katsoi, että surmaaminen oli tapahtunut erityisen raa’alla ja julmalla tavalla. Tekijät olivat myös häpäisseet O:n virtsaamalla tämän päälle, kun oli jo kuollut. Tappoa oli pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Käräjäoikeus tuomitsi molemmat tekijät rikoslain nojalla murhasta elinkautiseen vankeuteen.
Hovioikeus katsoi, että V ja P olivat käräjäoikeuden tuomiossa selostetulla tavalla aiheuttaneet O:n kuoleman. Asiassa ei ollut kuitenkaan selvinnyt, että V:n ja P:n tarkoituksena olisi ollut tappaa O. Näin ollen hovioikeus katsoi, ettei tappoa ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä ja V ja P olivat siten syyllistyneet murhan asemasta tappoon. Hovioikeus tuomitsi V:lle ja P:lle taposta kymmenen vuotta vankeutta.
Korkein oikeus katsoi, että V ja P ovat vahvasta humalatilasta huolimatta olleet tietoisia raakuus- ja julmuusarviointiin liittyvistä seikoista. Asiassa ei myöskään ilmennyt seikkoja joiden perusteella V:n ja P:n syyllisyyteen olisi lieventäviä seikkoja. Korkein oikeus katsoi, että kokonaisuutena arvostellen tappo on ollut törkeä ja, että V ja P ovat syyllistyneet murhaan. Hovioikeuden tuomiota muutettiin siten, että käräjäoikeuden lopputulos jäi voimaan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa