» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa käräjäoikeus tuomitsi A:n rangaistukseen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vaikka A oli kiistänyt ajaneensa autoa. Käräjäoikeus katsoi A:n olleen kuljettaja sillä perusteella, että todistaja oli kertonut A:n ikäisen ja samaa sukupuolta olleen henkilön toimineen auton kuljettajana ja että A:n kertomus ei ollut uskottava.
Se, millaista selitysvelvollisuutta A:lta voitiin asiassa syyttömyysolettamaa rikkomatta edellyttää, ei ollut selvä. Tämä vaikutti myöskin A:n kertomuksen uskottavuuden arviointiin näyttönä. Sen vuoksi A:lle myönnettiin jatkokäsittelylupa lopulta muutosperusteella. Jatkokäsittelylupa on myönnettävä lain mukaan muutosperusteella, mikäli ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta.
Hovioikeus ei vielä myöntänyt jatkokäsittelylupaa ja jätti käräjäoikeuden ratkaisun pysyväksi. Korkein oikeus kuitenkin kumosi hovioikeuden päätöksen ja myönsi jatkokäsittelyluvan palauttaen asian hovioikeuteen. Korkeimman oikeuden mukaan se, missä määrin A:lle voidaan asettaa selitysvelvollisuutta, vaikuttaa myös A:n kertomuksen uskottavuuden arviointiin. On perusteltua aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta myös näytön arvioinnin osalta. Jatkokäsittelyluvan myöntäminen muutosperusteella ei omaa kovin korkeaa kynnystä. Käräjäoikeuden ratkaisu on perustunut osaltaan siihen, ettei A:n ole katsottu täyttäneen selitysvelvollisuuttaan. Niinpä korkein oikeus katsoo, ettei ole selvää, että käräjäoikeuden arviointi olisi tässä suhteessa oikea.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa