Kuluttajariitalautakunta on riippumaton ja puolueeton asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia yksittäisiin kuluttajariitoihin. Kuluttajariitalautakunnan puolueettomuus taataan siten, että sen jäsenistä puolet edustavat kuluttajia ja toinen puolisko elinkeinonharjoittajia. Suurin osa kuluttajariitalautakunnan jäsenistä on sivutoimisia. Kuluttajariitalautakunnan jäsenten joukossa on sekä lakimiehiä että asiantuntijajäseniä eri hyödykkeisiin liittyen.
Kuluttajariidan käsitteleminen kuluttajariitalautakunnassa synnyttää kuluja sekä valtiolle että asianosaisille. Laki kuluttajariitalautakunnasta sisältää pykälät näiden kustannusten korvaamisesta.
Koska kuluttajariitalautakunta on valtion ylläpitämä ja rahoittama organisaatio, syntyy valtiolle kuluja siitä, kun lautakunta selvittää ratkaisusuosituksen antamiseksi tarvittavia faktoja. Lautakunta voi hankkia päätöksensä kannalta riittävät tiedot
-
kuulemalla asiantuntijoita,
-
hankkimalla lausuntoja ja muita selvityksiä ja
-
toimittamalla tarkastuksia ja katselmuksia.
Kuluttaja ei voi koskaan joutua korvaamaan kuluttajariitalautakunnan selvittelykustannuksia lain kuluttajariitalautakunnasta perusteella. Myöskään elinkeinonharjoittaja ei voi joutua korvaamaan valtion selvittelykustannuksia, jos hän noudattaa kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuositusta. Riidan ratkaiseminen kuluttajariitalautakunnan käsittelyssä on siis suurimmassa osassa tapauksia maksutonta. Lautakunnan toiminta kustannetaan valtion tulo- ja menoarviosta kuluttajariitojen osapuolien sijaan.
Minilexin lakipuhelin on niitä harvoja palveluita, joita suosittelen ystävilleni.
Mies, Länsi-Suomi
Lakimiehet ovat avuliaita ja löytävät ratkaisuja vaikeilta tuntuviin asioihin.
Nainen, Etelä-Suomi
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Nainen, Itä-Suomi
Elinkeinonharjoittaja voi kuitenkin joutua poikkeuksellisesti korvaamaan lautakunnan selvityskulut valtiolle,
-
jos lautakunnan ratkaisusuositus on keskeisiltä osiltaan vastainen elinkeinonharjoittajalle,
-
jos hän ei noudata lautakunnan suositusta ja
-
jos hän myöhemmin häviää samaa asiaa koskevan oikeudenkäynnin yleisessä tuomioistuimessa (käräjäoikeudet, hovioikeudet, korkein oikeus).
Tähän liittyen, jos lautakunnan ratkaisusuositus on keskeisiltä osiltaan vastainen elinkeinonharjoittajalle, lautakunnan on suosituksessaan mainittava, paljonko kustannuksia valtiolle on aiheutunut asiaan liittyvien lausuntojen ja selvitysten hankkimisesta sekä katselmusten järjestämisestä. Kuluttajariitalautakunnan suorittamasta selvittelystä valtiolle aiheutuneiden kulujen korvaamisesta päättää asiasta tuomion antava tuomioistuin. Tuomioistuin määrää tällaisten kulujen korvaamisesta vain, jos se on tietoinen kyseisestä lautakunnan ratkaisusuosituksesta. Koska tuomioistuin ei itse oma-aloitteisesti selvitä mahdollista aiempaa lautakuntakäsittelyä ja siinä annetun suosituksen sisältöä, kannattaa kuluttajan ottaa nämä asiat esille oikeudenkäynnissä. Tuomioistuin voi harkintansa mukaan alentaa tämän elinkeinonharjoittajan korvausvelvollisuuden määrää tai poistaa velvollisuuden kokonaan, jos maksuvelvollisuus muodostuisi asiassa esiin tulleisiin seikkoihin nähden kohtuuttomaksi tai jos oikeudenkäyntiin on ollut perusteltua syytä.
Vaikka riidan selvittely ja käsittely kuluttajariitalautakunnassa ovat maksuttomia, voi asianosaisille aiheutua prosessin yhteydessä muita välillisiä kuluja, kuten puhelinsoittoja, kirjeiden postituksia ja asiakirjojen, kuten esimerkiksi laskujen, kopiointia. Lähtökohta tällaisten asianosaisten kulujen osalta on selvä: asianosaiset vastaavat niistä itse.
Laki kuluttajariitalautakunnasta sisältää kuitenkin poikkeuksen tästä lähtökohdasta, jos asianosainen on omalla kustannuksellaan hankkinut asian ratkaisemiseksi tarpeellisia asiantuntijalausuntoja tai muita selvityksiä, lautakunta voi suosittaa niistä aiheutuneiden kustannusten korvaamista asianosaiselle. Jos riita vielä myöhemmin etenee oikeudenkäyntiin yleiseen tuomioistuimeen, tällaiset kulut rinnastetaan ja lisätään asian oikeudenkäyntikuluihin, jotka vastapuoli joutuu hävitessään maksamaan.