- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Pikavipit ovat pieniä, lyhytaikaisia ja vakuudettomia lainoja, joiden tarkoitus on kulutushyödykkeiden hankkiminen. Pikavippejä kutsutaan myös nimillä pienlaina, pikalaina ja pikaluotto. Vaikka pikavippien pääomat ovat pieniä, niihin liittyy melkein aina suuria sivukuluja, kuten hyvin korkea korkotaso. Tämä pikavippien ominaispiirre saattaa aiheuttaa helposti velkakierteen, sillä henkilö, joka alun perin otti pikavipin, vaikka hänen taloutensa ei riittänyt sen korkojen maksamiseen, saattaa ottaa uuden pikavipin selvitäkseen vanhan odottamattomista kustannuksista. Pikavippejä käytetään väärin myös nostamalla niitä hetken mielijohteesta tai maksamalla niillä jo erääntyneitä lainoja tai laskuja. Tällainen lyhytkatseinen toiminta ei todellakaan korjaa ylivelkaantumisongelmaa, vaan ainoastaan pitkittää ja syventää velallisen taloudellista kriisiä.
Tässä kohtaa on syytä todeta, että pikavipit ovat oikein käytettyinä aivan toimiva keino ratkaista yllättäviä rahapulmia. Pikavippien ylivelkaantumisriskeistä johtuen kuluttajansuojalakiin on kuitenkin lisätty paljon pikavippejä koskevaa sääntelyä. Pikavippien kannalta relevantit pykälät löytyvät kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevasta 7. luvusta. On kuitenkin syytä korostaa, että pikavipit ovat vain yksi kulutusluottojen ryhmä, joskin luultavasti ongelmallisin sellainen.
Pikavippejä koskevat kuluttajansuojalain pykälät ovat pakottavaa oikeutta kuluttajan eduksi. Tämä tarkoittaa sitä, ettei pikavippipykälistä voida poiketa sopimuksella kuluttajan vahingoksi.
Kuluttajansuojalain pikavippejä koskeva luku määrittelee tarkasti pikavippien mainonnassa annettavia tietoja, kuluttajalle ennen pikavippisopimuksen solmimista annettavia tietoja ja sitä, mikä on hyvä luotonantotapa. Lisäksi laki asettaa luotonantajalle velvollisuuden arvioida kuluttajan luottokelpoisuus ja varmistaa pikavippiä hakevan kuluttajan henkilöllisyys. Kuluttajansuojalaki sisältää myös tiukkaa sääntelyä pikavippisopimuksen kirjallisesta muotovaatimuksesta, tällaisen sopimuksen minimisisällöstä ja pikalainojen korkokatosta. Parhaiten tunnettujen pikavippejä koskevien sääntöjen (edellä luetellut) lisäksi kuluttajansuojalaissa on paljon yksityiskohtaista sääntelyä muun muassa
Yksi tapa, jolla lainsäätäjä on yrittänyt hillitä pikavippien vaikutusta velkakierteen syntymiselle tai sellaisen pahentamiselle, on vikavippejä koskeva lakisääteinen korkokatto. Kuluttajansuojalaki määrää, että jos luoton määrä tai luottoraja on alle 2 000 euroa, luottosopimuksen mukainen luoton todellinen vuosikorko saa olla enintään korkolain mukainen viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Korkolain mukainen viitekorko on Euroopan keskuspankin soveltama korko pyöristettynä ylöspäin lähimpään seuraavaan puoleen prosenttiyksikköön. Tiivistetysti voi sanoa, että korkokatto rajoittaa tehokkaasti pienimpien pikavippien korkojen kasaantumista. Pienimmät pikavipit ovat siis halventuneet, mutta tämän seurauksena pikavippifirmat ovat tiukentaneet luotonantokriteerejään.
Kuluttajansuojalain pikavippejä koskevan sääntelyn noudattamista valvovat kuluttaja-asiamies, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, aluehallintovirastot ja Finanssivalvonta. Valvontaviranomaiset voivat kieltää pikavippisääntelyn vastaisen toiminnan tarvittaessa jopa uhkasakolla tehostettuna.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.